Ero sivun ”Latvian kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 22:
Latvian kielen ensimmäinen kirjallinen muistomerkki on saksalaisen pastorin [[Nicholas Ramm|Nicholas Rammin]] kääntämä virsi vuodelta [[1530]] (ilmestynyt virsikirjassa [[1615]]). Vanhin latvialainen kirja on vuonna [[1585]] painettu katolinen katekismus.
==Äännerakenne==
Latvian äännejärjestelmä on seuraavanlainen:<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Latvian | Julkaisija = Lincom Europa | Vuosi = 1998 | Tekijä = Nau, Nicole | Isbn = 3-89586-228-2}}</ref>
{| class="wikitable" style=text-align:center
|+ Konsonantit
!
! [[Labiaali]]t
! [[Dentaali]]t<br>[[Alveolaari]]t
! [[Palataali]]t
! [[Velaari]]t
|-
! [[Nasaali]]t
| [[Bilabiaalinen nasaali|m]]
| [[Alveolaarinen nasaali|n]]
| [[Palataalinen nasaali|ɲ]]
| ([[Velaarinen nasaali|ŋ]])
|-
! [[Klusiili]]t
| [[Soinniton bilabiaalinen klusiili|p]] [[Soinnillinen bilabiaalinen klusiili|b]]
| [[Soinniton alveolaarinen klusiili|t]] [[Soinnillinen alveolaarinen klusiili|d]]
| [[Soinniton palataalinen klusiili|c]] [[Soinnillinen palataalinen klusiili|ɟ]]
| [[Soinniton velaariklusiili|k]] [[Soinnillinen velaariklusiili|g]]
|-
! [[Affrikaatta|Affrikaatat]]
|
| [[Soinniton alveolaarinen affrikaatta|t͡s]] [[Soinnillinen alveolaarinen affrikaatta|d͡z]]
| [[Soinniton postalveolaarinen affrikaatta|t͡ʃ]] [[Soinnillinen postalveolaarinen affrikaatta|d͡ʒ]]
|
|-
! [[Frikatiivi]]t
| ([[Soinniton labiodentaalinen frikatiivi|f]]) [[Soinnillinen labiodentaalinen frikatiivi|v]]
| [[Soinniton alveolaarinen sibilantti|s]] [[Soinnillinen alveolaarinen sibilantti|z]]
| [[Soinniton postalveolaatinen sibilantti|ʃ]] [[Soinnillinen postalveolaarinen sibilantti|ʒ]]
| ([[Soinniton velaarinen frikatiivi|x]])
|-
! Keskiset [[Approksimantti|approksimantit]]
|
|
| [[Palataalinen approksimantti|j]]
|
|-
! Lateraaliset [[Approksimantti|approksimantit]]
|
| [[Alveolaarinen lateraali|l]]
| [[Palataalinen lateraalinen approksimantti|ʎ]]
|
|-
! [[Tremulantti|Tremulantit]]
|
| [[Alveolaarinen tremulantti
|
|
|}
Äänteistä /f x/ esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. {{IPA|[ŋ]}} on /n/:n muoto ennen velaariklusiileja.
Konsonantin assimiloituvat soinnillisuudessa seuraavan konsonantin kanssa, esimerkiksi ''a'''p'''gabals'' {{IPA|[ˈabɡabals]}}.
{| class="wikitable" style=text-align:center
|+ Vokaalit
!
! [[Etuvokaali|etu]]
! [[Keskivokaali|keski]]
! [[Takavokaali|taka]]
|-
! [[Suppea vokaali|suppea]]
| [[Lavea suppea etuvokaali|i]]
|
| [[Pyöreä suppea takavokaali|u]]
|-
! [[Välinen vokaali|välinen]]
| [[Lavea puolisuppea etuvokaali|e]]
|
| ([[Pyöreä puoliväljä takavokaali|ɔ]])
|-
! [[Väljä vokaali|väljä]]
| [[Lavea väljä etuvokaali|æ]]
| [[Lavea väljä etuvokaali|a]]
|
|}
Kaikki vokaalit esiintyvät sekä lyhyinä että pitkinä. /ɔ ɔː/ ja sen sisältämät diftongit /uɔ/:ta lukuunottamatta esiintyvät ainoastaan lainasanoissa.
==Kirjoitusjärjestelmä==
Latvian aakkoset:
| |||