Ero sivun ”Italian kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kesken |
kesken-m kyseiseen kohtaan, lis luettelomuotoa |
||
Rivi 17:
| iso3 = ita
}}
{{kesken|Ei varsinaisesti keskeneräinen, mutta verbintaivutuksesta voisi kertoa enemmän mm.esimerkkisanojen ja taulukoiden avulla.}}▼
'''Italia''' (ital. ''italiano'' tai ''lingua italiana'') on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma [[romaaniset kielet|romaaninen kieli]]. Valtaosa puhujista asuu [[Italia]]ssa. Italiassa puhutaan kuitenkin kirjakielen lisäksi useita italialle läheistä sukua olevia kielimuotoja (ns. "murteita"), jotka eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Kielitieteellisesti niitä tulisi oikeastaan pitää eri kielinä, mutta murre-nimitystä käytetään yleisesti ennen kaikkea niiden aseman vuoksi. Pohjois- ja eteläitalialaiset kielet kuuluvat suorastaan romaanisten kielten eri alaryhmiin. Italian kirjakieli pohjautuu [[Toscana]]n alueen ja etenkin Firenzen 1200–1300-lukujen murteeseen, jonka kirjallinen arvovalta perustuu sitä käyttäneisiin merkittäviin kirjailijoihin, kuten [[Dante Alighieri]]in, [[Francesco Petrarca]]an ja [[Giovanni Boccaccio]]on. <ref name="anhava">{{Kirjaviite | Tekijä=Anhava, Jaakko | Nimike=Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu =71–73 | Selite= | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-734-X }}</ref>
Rivi 149:
<u>Italian kardinaalilukusanat:</u>
*0 - 10: zero, uno, due, tre, quattro, cinque, sei, sette, otto, nove, dieci
*11 - 19 undici, dodici, tredici, quattordici, quindici, sedici, diciassette, diciotto, diciannove▼
*20 - 29: venti, ventuno, ventidue, ventitré, ventiquattro, venticinque, ventisei, ventisette, ventotto, ventinove▼
▲11 - 19 undici, dodici, tredici, quattordici, quindici, sedici, diciassette, diciotto, diciannove
*30 - 90: trenta, quaranta, cinquanta, sessanta, settanta, ottanta, novanta▼
*100 - 1 000 000: cento, mille, diecimila, centomila, un milione▼
▲20 - 29: venti, ventuno, ventidue, ventitré, ventiquattro, venticinque, ventisei, ventisette, ventotto, ventinove
▲30 - 90: trenta, quaranta, cinquanta, sessanta, settanta, ottanta, novanta
▲100 - 1 000 000: cento, mille, diecimila, centomila, un milione
Järjestysluvut muodostetaan useimmiten ottamalla pois lukusanan viimeinen kirjain ja lisäämällä perään ''-esimo'' maskuliinille ja ''-esima'' feminiinille. Jos kymmenlukuun liittyy numero ''tre'' tai ''sei'', viimeistä kirjainta ei jätetä pois. Järjestysluvuilla yhdestä kymmeneen on omat nimensä. Järjestysluvun 1000. monikko on säännöllinen, toisin kuin kardinaaliluvun.
Rivi 163 ⟶ 159:
<u>Italian järjestyslukusanat (vain maskuliini):</u>
*1 - 10: primo, secondo, terzo, quarto, quinto, sesto, settimo, ottavo, nono, decimo
*11 - 19: undicesimo, dodicesimo, tredicesimo, quattordicesimo, quindicesimo, sedicesimo, diciassetesimo, diciottesimo, diciannovesimo▼
*20 - 29: ventesimo, ventunesimo, ventiduesimo, ventitreesimo, ventiquattresimo, venticinquesimo, ventiseiesimo, ventisettesimo, ventottesimo, ventinovesimo▼
▲11 - 19: undicesimo, dodicesimo, tredicesimo, quattordicesimo, quindicesimo, sedicesimo, diciassetesimo, diciottesimo, diciannovesimo
*30 - 90: trentesimo, quarantesimo, cinquantesimo, sessantesimo, settantesimo, ottantesimo, novantesimo▼
*100 - 1 000 000: centesimo, millesimo, diecimillesimo, centomillesimo, milionesimo▼
▲20 - 29: ventesimo, ventunesimo, ventiduesimo, ventitreesimo, ventiquattresimo, venticinquesimo, ventiseiesimo, ventisettesimo, ventottesimo, ventinovesimo
▲30 - 90: trentesimo, quarantesimo, cinquantesimo, sessantesimo, settantesimo, ottantesimo, novantesimo
▲100 - 1 000 000: centesimo, millesimo, diecimillesimo, centomillesimo, milionesimo
====Pronominit====
Rivi 271 ⟶ 263:
===Verbit===
▲{{kesken|
Italian verbioppi on hyvin rikas, kuten muidenkin romaanisten kielten. Tapaluokkia ovat [[indikatiivi]], [[konjunktiivi]], [[konditionaali]] ja [[imperatiivi]], joista kaikki paitsi imperatiivi taipuvat lukuisiin aikamuotoihin: indikatiivissa kahdeksaan, konjunktiivissa neljään, konditionaalissa kahteen ja imperatiivissa vain yhteen. Lisäksi verbeillä on nominaalimuotoja, kuten [[gerundi]], partisiipit ja infinitiivit.
| |||