Ero sivun ”Intuitio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p "Lähteet"-osio
eri kappaleita koskevat huomautukset siirretty itse kappaleisiin
Rivi 1:
{{viitteetön}}
{{korjattava|Kappale ''Filosofinen perusta'' on puutteellinen. Alkuperäinen kirjoittaja oli esittänyt Spinozan teorian virheellisesti (korjattu 13.8.2012); lisäksi ainoastaan Spinozaan ja Kantiin viittaaminen tässä on vaikeasti motivoitavissa, eritoten kun relevantimpia filosofeja tähän yhteyteen on olemassa. Lisäksi Kantin tähän liitetty näkemys on ilmaistu epäselvästi ja harhaanjohtavasti. Luvussa ''Tieteen harjoittaminen'' on viitattu Spinozaan tavalla, joka on sekä jokseenkin mahdoton ymmärtää että johdattelee virheelliseen käsitykseen asiasta. Tekstiä olisi täydennettävä ja lisättävä lähteet, tai sitten kyseinen osa kannattaisi kokonaan poistaa.-Kappale otsikolla "Mistä ihmisellä voi olla intuitiota?" on sisällöltään käsittämätön.}}
{{korjattava/muoto|Kantin tähän liitetty näkemys on ilmaistu epäselvästi ja harhaanjohtavasti}}
'''Intuitio''' merkitsee tietämistä tai ymmärtämistä, jossa [[tieto]] saavutetaan sen kohteesta suoraan.{{Lähde||10. lokakuuta 2015|vuosi=2015}} Intuitiivinen tieto eroaa analyyttisesta tiedosta, joka sisältää käsitteellistä aineistoa. Intuitiivisen tiedon vastakohta on [[abstrahointi|abstrahoiva]] tieto. Abstrahoiva tieto saavutetaan tietoisen analysoivan ajatteluprosessin tuloksena. Sanaa "intuitio" on käytetty eri aikoina toisistaan poikkeavilla tavoilla. Intuitiota pidetään tärkeänä osana luovuutta.
 
Rivi 23 ⟶ 24:
 
==Filosofinen perusta==
{{kesken|puuteellinen}}
Hollantilaisen filosofin [[Benedict de Spinoza]]n [[tietoteoria | tietoteorian]] mukaan on olemassa kolmen lajin tietoa:
# luuloa (välittömiä aistihavaintoja, mielikuvia, mielikuvitusta, auktoriteettiuskoa ym.), josta Spinoza käyttää termiä ''imaginaarinen tieto''
Rivi 46 ⟶ 48:
 
==Hyödyntäminen==
 
Englantilais-ranskalainen tutkijaryhmä julkaisi 2008 Neuron-lehdessä tuloksia, joiden mukaan aivomme lukevat alitajuisia signaaleja. Esimerkiksi pokerinpelaaja voi oppia tulkitsemaan vastapelurinsa alitajuisia vihjeitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3458 | Nimeke=Alitajuisesta oppimisesta vihdoin näyttöä | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Tiede | Ajankohta=30.08.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli= Suomi}}</ref>
 
Rivi 52 ⟶ 53:
 
===Päätöksenteko===
 
Johtamisessa puhutaan esimerkiksi analyyttisestä ja intuitiivisesta päätöksentekotyylistä, jossa intuitiivinen perustuu mallien tunnistukseen ja kokemukseen. Monet tutkimukset osoittavat, että johtajat tukeutuvat intuitiiviseen päätöksentekoon todellisissa tilanteissa. He kuitenkaan eivät läheskään aina tunnista intuitiota.
 
===Tieteenharjoittaminen===
{{korjattava/viitteet|viitattu Spinozaan tavalla, joka on sekä jokseenkin mahdoton ymmärtää että johdattelee virheelliseen käsitykseen asiasta}}
 
{{lähteetön}}
{{kesken}}
Tieteen historia tuntee tapauksia, joissa tiedemiehet saavat usein ensin intuition ratkaisusta ja vasta sitten syntyy valmis teoria. [[Filosofia|Filosofit]] voidaan myös ymmärtää intuitiivisiksi henkilöiksi siinä tapauksessa, että heidän filosofiansa tieteelliseen todistamiseen kuluu jopa vuosisatoja.
 
Rivi 62 ⟶ 64:
 
===Tietoyhteiskunnan resurssi===
 
[[Maatalousyhteiskunta]] perustui pitkälti perimätietoon ja uskoon. [[Teollisuusyhteiskunta]] perustui paljolti järkeen ja tieteeseen. [[informaatioyhteiskunta|Informaatioyhteiskunnan]] pohjaksi on esitetty intuitiota, vaikeasti esille prosessoitavaa tietoa. Tällä intuitiolla olisi kaksi lähdettä. Ensin ihmisen intuitio ja toiseksi kompleksisuuden hallinta tietokoneiden avulla. Molemmat on vaikeasti esille prosessoitavissa ja edustavat [[kompleksisuus|kompleksista]] [[tieto|tietoa]].{{Lähde?}}