Ero sivun ”Renko” versioiden välillä

Varsinaisia esihistoriallisia löytöjä on Rengon alueelta tehty vähän. Keskiajalla Renko kuului Suur-Vanajaan ja muodosti yhden sen neljänneksistä. Uuden ajan alussa Renko mainittiin kuitenkin jo omana hallintopitäjänään, jonka neljännekset olivat Miemala, Oinaala, Vuorentaka ja Kuittila. Niiden alueet ulottuivat Hämeenlinnaan saakka ja käsittivät osia myös myöhemmistä Vanajan ja Lopen pitäjistä. Vuonna 1571 Rengon hallintopitäjässä oli 13 kylää ja 84 taloa. Ensimmäiset luotettavat tiedot Rengon väkiluvusta ovat vuodelta 1749, jolloin asukkaita oli 605.<ref name="tarmio"/>

Rengon pitäjä on ollut perinteinen kappeliseurakunta, mutta se kuului kahden seurakunnan alaisuuteen. Rengon pohjoisosa kuului Vanajan ja eteläosa puolestaan Janakkalan seurakunnan alaisuuteen. Rengon kappeli esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1440, mutta sen tiedetään varmasti olevan paljon vanhempi. Ensimmäisen oman papin seurakunta sai kuitenkin vasta 1700-luvulla. 1800-luvun alussa Renko ja Vanaja yhdistettiin Hämeenlinnan pitäjään, mutta vuonna 1879 Renko määrättiin erotettavaksi omaksi kirkkoherrakunnakseen. Tämä päätös toteutui kuitenkin vasta vuonna 1900.<ref name="tarmio"/>