Versio 29. kesäkuuta 2018 kello 15.54 muokkaa Jawacz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 578 muokkausta w,kh, tekstin selvennyspyyntö ← Vanhempi muutos		Versio 29. kesäkuuta 2018 kello 16.00 muokkaa kumoa Jawacz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 578 muokkausta p korjattu amerikanismi Uudempi muutos →
Rivi 5: [[Michelsonin–Morleyn koe\|Michelson-Morleyn kokeella]] vuonna 1887 yritettiin turhaan osoittaa eetterin olemassaolo. Eetteriteoriaa yritettiin tämän jälkeen vielä pelastaa esittämällä syitä, joista kokeen epäonnistuminen olisi voinut johtua, vaikka eetteriä olisikin olemassa. Näytti kuitenkin, että se vaatisi absoluuttisen viitekehyksen, jossa yhtälöt pätisivät sillä epätyydyttävällä ehdolla, että yhtälöt olisivat eri muodossa liikkuvalle havaitsijalle. Nämä vaikeudet innoittivat [[Albert Einstein]]ia muodostamaan [[erityinen suhteellisuusteoria\|erityisen suhteellisuusteorian]], jota kehitellessään hän hylkäsi valoeetterihypoteesin. Tämän jälkeen [[Occamin partaveitsi]] leikkasi eetteriteorian pois tarpeettomana. Myös viime aikoina on esitetty erilaisia eetterihypoteeseja, mutta niitä pidetään yleisesti [[näennäistiede\|näennäistieteenä]]. Niissä alkuperäistä eetterihypoteesia on kehitetty ~~edelleen–joskin~~edelleen – joskin pohjalla on edelleen vanha ajatus mekanistisesta kimmoisasta värähtelevästä aineksesta tai taustarakenteesta, joka sekä synnyttää aalto- ja hiukkasilmiöt että siirtää ne{{Selvennä\|Siirtää mihin?}}. Esimerkki tällaisesta teoriasta on [[Kauko Nieminen\|Kauko Niemisen]] eetteripyörreteoria<ref>Kauko Nieminen: Eetteripyörteet voimina, ISBN 951-99532-4-8</ref>. ==Katso myös==

Ero sivun ”Valoeetteri” versioiden välillä