Ero sivun ”Valoeetteri” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjattu paha anglisismi |
w,kh, tekstin selvennyspyyntö |
||
Rivi 1:
'''Valoeetteri''' (''luminiferous aether'') oli useiden fyysikoiden 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kannattama oletus kaikkeuden täyttäväksi [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettisen säteilyn]] väliaineeksi. Nimityksen antoi [[James Clerk Maxwell]], joka aikalaistensa tavoin ajatteli, että valon eteneminen vaatii väliaineen. [[Sähkökenttä|Sähkö-]] ja [[magneettikenttä|magneettikenttien]] katsottiin aiheutuvan eetterin jännitystiloista, valon ja muiden sähkömagneettisten aaltojen taas sen värähtelyistä. Tässä muodossa '''eetteriteoria''' oli useiden vuosikymmenien ajan tieteessä yleisesti hyväksytty. Muutamat tiedemiehet tekivät yrityksiä selittää eetterin avulla muitakin ilmiöitä. Esimerkiksi lordi Kelvin ([[William Thomson]]) esitti hypoteesin, jonka mukaan tavallisen aineen [[atomi]]t olisivat eräänlaisia eetterin solmuisia pyörteitä, ja hän teki alustavia yrityksiä selittääkseen tuolloin jo tunnetun [[alkuaineiden jaksollinen järjestelmä|alkuaineiden jaksollisen järjestelmänkin]] tämän hypoteesinsa avulla.<ref>Malkolm E. Lines: Jättiläisen harteilla, Matematiikan heijastuksia luonnontieteeseen, s. 221, Gummerus 2000, ISBN 951-884-285-X</ref>
Tietämyksen lisääntyessä eetteriltä vaaditut ominaisuudet osoittautuivat yhä hankalammiksi. Eetterin olisi pitänyt olla toisaalta [[fluidi]] (kaasu tai neste) täyttääkseen avaruuden, mutta samalla terästäkin jäykempi ja kimmoisempi, jotta valo kulkisi siinä ilman energiahäviöitä. Sen olisi pitänyt olla massaton ja viskositeetiton, jottei se vaikuttaisi planeettojen kiertoratoihin, sekä täysin läpinäkyvä, täysin [[dispersio]]ta aiheuttamaton ([[taitekerroin]] vakio), kokoonpuristumaton ja jatkuva hyvin pieneen mittakaavaan asti.
[[Michelsonin–Morleyn koe|Michelson-Morleyn kokeella]] vuonna 1887 yritettiin turhaan osoittaa
Myös viime aikoina on esitetty erilaisia eetterihypoteeseja, mutta niitä pidetään yleisesti [[
==Katso myös==
|