Ero sivun ”Lasse Elo” versioiden välillä

'''Lasse Rikhard Elo''' ([[7. helmikuuta]] [[1903]] [[Rauma]]<ref name="kko50">{{Kirjaviite | Nimeke = Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Vuosi = 1949 | Tekijä = L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.)| Sivu = 100|Julkaisupaikka = Helsinki }}</ref> – [[26. joulukuuta]] [[1992]] [[Nurmijärvi]]) oli suomalainen [[lavastaja]]. Hän oli huomattavimpia [[modernismi]]n edustajia suomalaisessa lavastustaiteessa 1930- ja 1940-luvulla.

Lasse Elon vanhemmat olivat rautatieläinen Verner Rickard Elo ja Aurora Aleksandra Seton. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1926–1932 oli Aili Matilda Juntunen ja toinen vuodesta 1938 Anna Rantanen. Elo kävi seitsemän luokkaa yhteiskoulua ja teki opintomatkoja Keski-Eurooppaan ja Neuvostoliittoon 1930-luvulla.<ref name="kko50/> Modernismin vaikutus alkoi näkyä suomalaisessa lavastustaiteessa juuri 1930-luvulla, jolloin erilaisia viitteellisiä keinoja käyttämällä irrottauduttiin [[realismi|realistisesta]] lasvatuskäytännöstälavatuskäytännöstä. Elo kuului uuden näyttämönäkemyksen pioneereihin, ja hänen lavastuksensa olivat usein vahvasti pelkistettyjä.

Elo työskenteli 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla muunHelsingin muassaruotsalaisessa teatterissa ja [[Helsingin Kansanteatteri]]ssa ja vuodesta 1948 [[Tampereen työväenteatteri]]ssa.<ref name="kko50"/> Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] ''Niskavuori''-sarjan kantaesitysten lavastukset, jotka yhdessä [[Eino Salmelainen|Eino Salmelaisen]] ohjausten kanssa ovat voimakkaasti vaikuttaneet myös näytelmien myöhempiin esityksiin.