Ero sivun ”Suomen Valtakunnan Urheiluliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
→‎Urheilupolittikasta liikuntapolitiikkaan: Lisäsin pisteen yhden virkkeen loppuun
Rivi 96:
(...) Ainoa poikkeus, joka sallitaan, ja jota äänekkäästi vaaditaan, on valtiovallan antama taloudellinen tuki, kunhan saatujen avustusten käyttämisen valvonta ei loukkaa vapaan järjestötoiminnan itsenäisyyttä.}}
 
[[Valtion urheiluneuvosto]]n aloitteesta luotu toimikunta perusti vuoden 1971 alussa "urheilun keskusorganisaatiosuunnittelun neuvottelukunnan" (UNK), jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin professori [[Paavo Seppänen]]. Alun perin UNK:n oli saatava työnsä valmiiksi vuoden 1971 loppuun mennessä, mutta aika osoittautui liian lyhyeksi. UNK julkisti ensimmäisen sopimusesityksen marraskuussa 1971 ja toisen joulukuussa 1972. Tavoitteeksi asetettu Suomen Urheilun Keskusjärjestö osoittautui mahdottomaksi toteuttaa. SVUL kannatti vahvaa keskusjärjestöä ja vastusti erikoisliittojen riippumattomuutta. Myönteisimmin Seppäsen malliin suhtautuivat TUK ja Suomen Palloliitto. TUL:ssä esiintyi sisäisiä mielipide-eroja, sillä kansandemokraatit torjuivat esitykset jyrkästi, sosiaalidemokraateissa osa puolesta ja osa vastaan sekä poliittisesti kansandemokraattien ja sosiaalidemokraattien välissä toimineet [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|TPSL]]:n edustajat lopulta vastaan. Tämän jälkeen urheilupoliittista kokonaisratkaisua ei 1970-luvulla käsitelty, vaan TUL:n ja TUK:n yhdistymisneuvottelut olivat keskeisin toiminnan kohde. Ne päättyivät TUK:n seurojen liittymiseen TUL:oon vuosikymmenen lopussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hentilä, Seppo | Nimeke = Suomi uskoi urheiluun | Vuosi = 1992 | Otsikko = Urheilupolitiikasta liikuntapolitiikkaan | Sivu = 354–365 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Liikuntatieteellinen seura | Tunniste = ISBN 951-37-0805-5 | Viitattu = 30.6.2015 }}</ref>
 
=== SVUL:n keskusliittokauden päättyminen – Suomen urheilun eheytyminen ===