Ero sivun ”Harry Ricardo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 55:
Eräs Ricardon tutkimuksen pääsuunnista oli ennakkosyttyminen, joka aiheutti moottoreiden hajoamiseen johtavaa [[nakutus]]ta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.flightglobal.com/pdfarchive/view/1951/1951%20-%202155.html| Nimeke = Abadan and aviation fuels| Tekijä = | Julkaisu = Flight and Aircraft Engineer| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 26.10.1951| Julkaisija = | Arkisto = pdfarchive| Arkistoitu = | Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Lainaus = | Viitattu = 9.6.2018| Kieli = {{en}}}}</ref> Tämän ilmiön tutkimista varten hän valmisti koemoottorin, jonka [[puristussuhde]] oli muutettavissa. Tutkimustulokset johtivat moottoripolttoaineiden [[Oktaaniluku|oktaaniluokitusjärjestelmän]] syntyyn sekä polttoaineiden jalostuksen ja lisäaineistuksen kehittämiseen. Ricardon modifioimat [[Vickers Vimy]] -pommikoneen Rolls-Royce-moottorit, yhdessä korkeaoktaanisen polttoaineen kanssa, mahdollistivat omalta osaltaan John Alcockin ja Arthur Brownin heinäkuussa 1919 suorittaman ensimmäisen Atlantin ylilennon.
== Moottoriteknologian edistäminen ==
[[Tiedosto:Side valve engine with Ricardo's turbulent head 02.png|right|thumb|250px|Halkileikkauskuvassa Ricardon "Turbulent"-kannella varustettu [[sivuventtiilimoottori]]]]
Vuonn 1919 Ricardo aloitti tutkimukset, jotka koskivat [[Ottomoottori|otto-]] ja [[Dieselmoottori|dieselmoottoreiden]] palotapahtumaan vaikuttavia tekijöitä. Hän havaitsi että [[palotila]]n [[turbulenssi]] lisäsi palotapahtuman nopeutta ja että hän pystyi vaikuttamaan siihen [[Sylinterinkansi|sylinterikannen]] ominaisuuksilla. Muita havaintoja olivat, että palotilan mahdollisimman kompakti koko vähensi sytytyksen aiheuttaman paineaallon kulkemaa matkaa, joka taasen vähensi detonaation riskiä. Tutkimustulostensa pohjalta Ricardo kehitti ensimmäisen dieselmoottorille tarkoitetun sylinterikantensa, jolla pyrittiin syöttämään paloilma sylinteriin halutunlaisella virtauksella. Tähän vaikutettiin imukanavien muodolla sekä ilman pakottamisella pieneen sylinterimäiseen tilaan, josta se purkautui edelleen palotilaan. Ricardo jatkokehitti työtänsä eteenpäin pyörrekammioksi, jossa polttoaine ja paloilma sekoitetaan toisiinsa ja jossa seoksen osasyttyminen tapahtuu. Tämän keksinnön myötä dieselmoottorit ottivat kehityksessään aimo harppauksen eteenpäin.<ref name="combustion">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-g.eng.cam.ac.uk/125/achievements/ricardo/#7.%20COMBUSTION| Nimeke = Harry Ricardo – Achievements – Combustion chamber research| Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = Cambridge University Engineering Department| Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 28.6.2018| Kieli = {{en}}}}</ref>
"Comet"-pyörrekammiolle myönnettiin patentti vuonna 1931 ja sen valmistusoikeudet lisensoitiin lukuisalle joukolle kuorma- ja linja-autoja, traktoreita sekä työkoneita valmistavia yrityksiä. Eräs Comet-sylinterikansien käyttäjistä oli linja-autojen valmistaja [[Associated Equipment Company]] (AEC), joka otti ne käyttöön ensimmäisessä dieselmoottorisessa Lontoon bussissaan vuonna 1931.<ref name="combustion"/>
Ensimmäisen maailmansodan katkaisemat autokilpailut alkoivat herätä henkiin sodan jälkeisen taantuman alkaessa hellittää. Vuonna 1922 [[Vauxhall]] tilasi Ricardolta suunnitelmat uuden kilpa-autonsa moottoriksi. Ricardon 3-litrainen, kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu moottori oli huomattavasti aikaansa edellä. Vauxhall suunnitteli myös moottoripyörien valmistuksen aloittamista ja tähän tarkoitukseen Ricardo suunnitteli samalla konstruktiolla, mutta pienemmällä iskutilavuudella varustetun moottorin. Tämä hanke ei kuitenkaan edennyt prototyyppiastetta pidemmälle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.supercars.net/blog/1923-vauxhall-3098/| Nimeke = 1923 Vauxhall 30/98| Tekijä = Nick D| Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 19.12.2015| Julkaisija = Supercars.net| Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 28.6.2018| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://dovepublishing.co.uk/blog/2017/11/21/the-vauxhall-motorcycle| Nimeke = The Vauxhall motorcycle| Tekijä = Eric Dymock| Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 21.11.2017| Julkaisija = Eric Dymock Motor Books| Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 28.6.2018| Kieli = {{en}}}}</ref>
Vuosina 1922 ja 1923 Ricardo julkaisi kaksiosaisen teoksen "The Internal Combustion Engine".
Vuonna 1927 hän perusti [[Shoreham-by-Sea|Shorehamiin]] [[Ricardo plc|Ricardo Consulting Engineers]] -yhtiön, josta on muodostunut eräs ajoneuvoteollisuuden merkittävimmistä konsulttiyhtiöistä. Nykyisin nimellä ''Ricardo plc'' toimiva yhtiö on listattu [[Lontoon pörssi]]in.
Vaikka [[luistiventtiili]] ei ollutkaan Ricardon keksintö, hänellä oli suuri vaikutus sen edelleen kehittämiseen ja käyttösovelluksiin. Vuonna 1927 hän julkaisi tutkimusraportin, joka käsitteli luistiventtiiliteknologiaa. Hänen näkemyksensä mukaan [[Lautasventtiili|lautasventtiileitä]] käyttämällä ei voida toteuttaa suuritehoisia moottoreita. Rajan hän asetti 1500 hevosvoimaan (1100 kW). Tämän raportin pohjalta lukuisat lentokonemoottoreiden valmistajat päätyivät käyttämään luistiventtiiliteknologiaa. Britanniassa näitä olivat mm. [[D. Napier & Son|Napier]], [[Bristol Aeroplane Company|Bristol]] sekä [[Rolls-Royce Limited|Rolls-Royce]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www-g.eng.cam.ac.uk/125/achievements/ricardo/#9.%20SLEEVE| Nimeke = Harry Ricardo – Achievements – Sleeve valve engines| Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = Cambridge University Engineering Department| Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 28.6.2018| Kieli = {{en}}}}</ref>
Vuonna 1929 Ricardo valittiin [[Royal Societyn jäsenyys|Royal Societyn jäseneksi]].
== Lähteet ==
| |||