Ero sivun ”Kambodža” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ranskan Kambodža -linkkejä |
||
Rivi 50:
'''Kambodžan kuningaskunta''' ([[khmerin kieli|khmeriksi]] ព្រះរាជាណាចក្រកម្ពុជា, ''Preăh réachéa nachâk Kâmpŭchéa'') on yli 15,7 miljoonan asukkaan [[valtio]] [[Kaakkois-Aasia]]ssa. Kambodža rajautuu idässä [[Vietnam]]iin, pohjoisessa [[Laos]]iin ja lännessä [[Thaimaa]]han, ja etelässä sillä on rannikkoa [[Siaminlahti|Siaminlahdelle]]. Maan läpi virtaa [[Mekong]]joki pohjoisesta etelään ja sen länsiosassa sijaitsee suuri [[Tonle Sap]] -järvi. Valtaosa maan asukkaista on [[Theravada|theravada-buddhalaisia]] [[khmerit|khmerejä]], jotka puhuvat austroaasialaista [[khmerin kieli|khmerin kieltä]]. Kambodžan pääkaupunki on [[Phnom Penh]].
Varhaiskeskiajalla Kambodžan aluetta hallitsivat intialaisen kulttuurin vaikutuksessa [[Funanin kuningaskunta|Funanin]] ja [[Chenla]]n kuningaskunnat. Niiden tilalle nousi 800-luvulla [[Khmerien valtakunta]], josta tuli alueellinen suurvalta ja jolla oli merkittävä vaikutus Kaakkois-Aasian kulttuuriin. Valtakunnan taannuttua Kambodža ajautui Thaimaan ja Vietnamin vasallivaltioksi ja joutui viimein 1800-luvun lopulla [[
Kambodža on edelleen köyhä valtio, jonka väestö saa pääosin elantonsa maataloudesta. Kambodžan kulttuuri tunnetaan muun muassa Khmer-valtakunnan jälkeensä jättämistä valtavista arkkitehtuurimonumenteista, joista kuuluisin lienee [[Angkor Wat]]in temppeli, ja ainutlaatuisesta keittiöstään.
Rivi 242:
Angkorin valloituksen jälkeen 1431 Kambodžasta muodostui [[puskurivaltio]] [[Thaimaa]]n ja [[Vietnam]]in väliin. Thaimaa ja Vietnam sekaantuivat aktiivisesti maan politiikkaan ja nimittivät muun muassa Kambodžan kuninkaat, joista monet kruunattiin [[Bangkok]]issa. Ayutthayan tuho 1767 heikensi thaitten vaikutusta väliaikaisesti.<ref name="heikkilä131-132">Heikkilä-Horn 1991, s. 131–132.</ref> Thait toipuivat nopeasti, ja 1794 he ottivat haltuunsa [[Băt Dâmbâng (maakunta)|Băt Dâmbângin]] ja [[Siĕm Réab (maakunta)|Siĕm Réabin]] maakunnat.<ref name="lonely" /> Nimellisesti Kambodža oli edelleen itsenäinen, mutta käytännössä siitä oli tullut Thaimaan vasallivaltio. Thaimaalaiset yrittivät valloittaa Kambodžan 1831, mutta vietnamilaiset estivät sen ja valloittivat maan. Vietnamin 1835 aloittama Kambodžan vietnamilaistaminen johti 1841 avoimeen sotaan, jossa Thaimaan kuningas [[Jessadabodindra]] auttoi Kambodžaa. Vuoden 1846 rauhansopimuksen mukaan Kambodža joutui kuitenkin virallisesti sekä Thaimaan että Vietnamin alaisuuteen.<ref name="heikkilä131-132"/>
[[Ranska]] oli 1847 saanut haltuunsa Vietnamin kolme eteläisintä maakuntaa, joista käytetään nimitystä [[Kotšinkiina]].<ref name="heikkilä157">Heikkilä-Horn 1991, s. 157.</ref> Ranska vaati 1863 Kambodžaa maksamaan veroa Kotšinkiinalle, ja sen onnistui suostutella Kambodža allekirjoittamaan [[protektoraatti]]sopimus Ranskan kanssa. Seuraavana vuonna Kambodža solmi protektoraattisopimuksen myös Thaimaan kanssa. Se suututti ranskalaiset ja jo samana vuonna [[Ranskan Kambodža|Ranska valloitti Kambodžan]]. Thaimaa luopui vaatimuksistaan Kambodžan suhteen 1867. 1887 Kambodža liitettiin [[Ranskan Indokiina]]an.<ref name="heikkilä132">Heikkilä-Horn 1991, s. 132–133.</ref>
Kambodžan siirtomaapäällikkö oli résident supérieur, ja maakunnissa hallitsivat paikalliset kuvernöörit. Vuonna 1897 maan kuvernööri valitti esimiehilleen Pariisissa, että Kambodžan kuningas [[Norodom I]] ei enää ollut kykenevä hallitsemaan maata, ja sai oikeuden ottaa kuninkaan roolin verojen määräämisessä sekä kuninkaallisten virkamiesten ja seuraavan kuninkaan nimittämisessä. Norodomille ja hänen seuraajillensa jäi keulakuvan rooli, myös buddhalaisessa uskonnossa. Siirtomaa-aikana ranskalaiset saivat korkeimmat virat, ja alempiin virkoihin palkattiin mieluiten vietnamilaisia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://countrystudies.us/cambodia/11.htm|Nimeke=The French Colonial Period 1887-1953 – Cambodia: A Country Study|Julkaisupaikka=Washington|Julkaisija=GPO for the Library of Congress|Ajankohta=1987}}</ref>
| |||