Ero sivun ”Jakob Bremer” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 8:
<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Mobil/Artikel/16937|nimeke=Jacob Bremer|julkaisu=sok.riksarkivet.se|viitattu=2018-06-26}}</ref>
 
Västeråsista Jacob Bremer lähti 1727 velipuolensa Franz Kockin luokse Turkuun. Hän työskeli Franzin mauste- ja rihkamaliikkeessärihkamatavaraliikkeessä kauppa-apulaisena kymmenisen vuotta, joista hän sai palkkaa vain kahdelta viimeiseltä vuodelta Kockin kuoltua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Mobil/Artikel/16937|nimeke=Jacob Bremer|julkaisu=sok.riksarkivet.se|viitattu=2018-06-26}}</ref> Vuonna 1737 hän sai pitkällisten vaikeuksien jälkeen maistraatilta luvan avata vaatepuodin, joka möi myös mausteita. Alunperin hän oli aikonut perustaa silkkikangas- ja vaatepuodin. SamaanKoska aikaanBremer ei ollut paikallisen porvarin poika eikä naimisissa porvarissäätyyn hänestäkuuluvan tulinaisen porvarikanssa, koskahänelle vainei heilläannettu olilupaa oikeusmuun toimitavaran kauppiaina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://juhansuku.blogspot.com/2008/05/turun-rikkain-mies.html|nimeke=Juhankauppaan suku-uutiset:kuin Turunmitä rikkainhän mies|julkaisu=Juhanoli suku-uutiset|ajankohta=2008-05-23|viitattu=2018-06-25}}</ref>jo 'oppipoikana' tehnyt.
 
Vähitellen hänelle kertyi muita virkoja kuten jäsenyys Turun hallioikeuden johtokunnassa 1740. Liike-elämän puolella Jacob laajensi toimintaansa laivanvarustukseen sekä teollisuuteen. Vuodet 1742—43 hän joutui toimimaan Tukholmasta käsin ns. pikku vihan aikaan. Muutaman vuoden päästä hän oli Suomessa ja omisti 1748 rakennetun Åvikin lasitehtaan Mårten Depongin kanssa Somerolla, joka oli pitkään maan suurin.