Ero sivun ”Jakob Bremer” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 6:
 
Hän kävi kuusi vuotta triviaalikoulua ja työskenteli Västeråsin kaupungin lääninhallituksen virassa pari vuotta.
 
Västeråsista Jacob Bremer lähti 1727 velipuolensa Franz Kockin luokse Turkuun. Hän työskeli Franzin mauste- ja rihkamaliikkeessä kauppa-apulaisena kymmenisen vuotta, kunnes 1737 sai maistraatilta luvan avata vaatepuodin, joka möi myös mausteita. Alunperin hän oli aikonut perustaa silkkikangas- ja vaatepuodin. Samaan aikaan hänestä tuli porvari, koska vain heillä oli oikeus toimi kauppiaina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://juhansuku.blogspot.com/2008/05/turun-rikkain-mies.html|nimeke=Juhan suku-uutiset: Turun rikkain mies|julkaisu=Juhan suku-uutiset|ajankohta=2008-05-23|viitattu=2018-06-25}}</ref>
 
Vähitellen hänelle kertyi muita virkoja kuten jäsenyys Turun hallioikeuden puheenjohtajuusjohtokunnassa 1740. ja liikeLiike-elämän puolella Jacob laajensi toimintaansa laivanvarustukseen sekä teollisuuteen. Vuodet 1742—43 hän joutui toimimaan Tukholmasta käsin ns. pikku vihan aikaan. Muutaman vuoden päästä hän kuitenkin oli jo Suomessa ja omisti 1748 rakennetun Åvikin lasitehtaan Mårten Depongin kanssa Somerolla, joka oli pitkään maan suurin.
 
Jacob Bremerin suuren tarmokkuuden osoituksena voi pitää hänen toimintaansa turkulaisen teollisuuden merkittävänä alullepanijana. Vuonna 1757 Bremer perusti yhtenä osakkaana Turun sokeritehtaan, josta hän lopulta omisti puolet ja 1763 Turun tupakkatehtaan, jossa hän oli pääosakas. Hän pisti pystyyn Järvenojalle paperitehtaan 1764 yhdessä lankonsa Hans Henrik Wittfoothin kanssa ja otti 1765 hoitoonsa yhdessä Johan Christopfer Frenckellin kanssa Turun ainoan kirjapainon, jonka hän sittemmin antoi vävylleen.