Ero sivun ”Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix homoglyphs: convert Latin characters in Рэспубл[i]ка to Cyrillic |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 88:
Saksa aloitti [[operaatio Barbarossa]]n 22. kesäkuuta 1941. Valko-Venäjä muuttui sotatantereeksi. [[Minsk]] vallattiin jo 28. kesäkuuta ja lokakuun loppuun 1941 mennessä olivat saksalaiset valloittaneet koko Valko-Venäjän. Kansa ei itään päin paenneiden kommunistien ja [[NKVD]]n virkailijoiden perään surrut. Muistot edellisestä saksalaismiehityksestä olivat suhteellisen lieviä ja saksalaisia pidettiin sivistyneinä. Uudet vallanpitäjät näyttivät todellisen luonteensa varsin pian ja kansa pettyi raskaasti.<ref name="Ikonen71">Ikonen 2009, s. 71.</ref>
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon ja sen miehittämille alueille 1941 suurin osa Valko-Venäjästä ja miehitetty Puolan pohjoinen itäosa kuului [[Valko-Venäjän miehitys toisessa maailmansodassa|miehityshallintoa]] edustaneen [[Ostlandin valtakunnankomissariaatti|Ostlandin valtakunnankomissariaatin]] Valko-Venäjän pääpiiriin. Osia Valko-Venäjästä liitettiin myös [[Ukrainan valtakunnankomissariaatti]]in ja [[Itä-Preussi]]in.<ref name="Ikonen71"/>
Miehittäjät kohtelivat väestöä ennennäkemättömällä julmuudella. Juutalaisgettoja perustettiin 70 ja juutalaisten tuhoaminen aloitettiin heti syksyllä 1941. Valko-Venäjän alueelle perustettiin 260 leiriä, joista Minskin kuolemanleirillä murhattiin yli 300 000 henkeä. Kaikkiaan maa menetti sotavuosina 2,3 miljoonaa henkeä mikä vastasi 25 % väestöstä.<ref>Ikonen 2009, s. 70–71.</ref><ref name="snyder 283"/>
| |||