Avaa päävalikko

Muutokset

116 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
kh, viitteitä päivitetty
| huomautukset =
}}
'''VR:n makasiinit''' olivat joukko varastorakennuksia [[Helsinki|Helsingissä]] [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]] varrella vastapäätä [[Eduskuntatalo]]a, suunnilleen nykyisen [[Helsingin Musiikkitalo|Musiikkitalon]] ja [[Kansalaistori]]n paikalla. [[Bruno Granholm]]in suunnittelemat makasiinit rakennettiin vuonna 1899, jonkaja jälkeenmyöemmin niitä laajennettiin ja korjattiin useaan otteeseen. VR siirsi tavaraliikenteen [[Pasilan asema|Pasilaan]] vuonna 1988, minkä jälkeen makasiineihin tuli lukuisia vuokralaisia. Vuonna 2002 Makasiinitmakasiinit päätettiin purkaa Musiikkitalon[[Musiikkitalo]]n tieltä, mikä aiheutti paljon vastustusta. Toukokuussa 2006 Makasiineillamakasiineilla syttyi vain kolme päivää ennen suunniteltua purkamisen aloittamisajankohtaapurkamista tulipalo, joka tuhosi lähes koko eteläisen makasiinin. Makasiinien eteläisen siiven palosta säilyneen osan purku aloitettiin vuonna 2018. Sen paikalle osaksi makasiinipuistoa rakennetaan punaisista tiilistä taideteos ''Massa''.
 
==Historia==
[[Bruno Granholm|Bruno Ferdinand Granholm]] tuli piirtäjäksi [[Rautatiehallitus|Rauta­tie­hallitukseen]] vuonna 1892, ja hänet nimitettiin arkkitehdiksi samana vuonna.<ref>Oksanen 2006, s. 29</ref> Granholm suunnitteli kaksisiipisen makasiinin vuonna 1898. Hän valitsi materiaaliksi puun sijasta tiilen, mikä saattoi johtua makasiinien suuresta koosta tai siitä, että niistä haluttiin tehdä edustavat, pitkäikäiset ja paloturvalliset. Rakennusta varten Helsinkiin tuotiin yhteensä 630&nbsp;000 tiiliharkkoa, todennäköisesti sisämaasta. Lastaussilloille tehtiin katokset,<ref name="O17"/> jotka uusittiin myöhemmin 1950-luvulla.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santti|Ajankohta=4.5.2006}}</ref> Laiturit sijoitettiin samaan tasoon junien kanssa, mikä helpotti lastausta. Toimistot ja tullit sijoitettiin rakennusten päätyihin, ja niitä koristeltiin muun muassa räystäillä sekä katon harjaan kulmiin sijoitetuilla koristeilla.<ref name="O17"/> Makasiinien valmistuttua [[Rautatientori]]n laidalla sijainnut makasiini purettiin.<ref name="Oksanen 2006, s. 21"/>
 
Pohjoista makasiinia levennettiin Granholmin suunnitelman mukaisesti vuonna 1908, ja sitä jatkettiin Albin Renforsin suunnittelemalla puuosalla vuonna 1917. Etelämakasiinin pääty valmistui vuonna 1930,<ref name="O17"/> ja pohjoisen makasiinin toimistopäätyä korotettiin kerroksella 1940-luvun lopulla.<ref>Oksanen 2006, s. 19</ref> Vuoden 1964 lopulla VR rakensi makasiineihin uusia vaakakoppeja, uusiuudisti konttorit, suurensi palveluluukut ja vaihtoimuutti puulämmityksen keskuslämmitykseenkeskuslämmitykseksi.<ref name="O87"/>
 
Makasiinien vierestä alkoi myöslähti vuonna 1894 valmistunut [[Helsingin satamarata]], joka johti Pohjoisen ja Eteläisen Rautatie­kadun välitse [[Ruoholahti|Ruoho­lahteen]] ja sieltä edelleen [[Merisatama]]n kautta [[Eteläsatama]]an ja [[Katajanokka|Kataja­nokalle]]. Radan viimeinen osuus purettiin vuonna 2009. Nykyisin sen paikalla on jalankulku- ja pyöräilyväylä, [[Baana]].
 
===Makasiinien purkusuunnitelmat===
1960Tavara-luvunasema loppupuolellapäätettiin tavara1960-asemaluvun päätettiinloppupuolella siirtää Pasilaan, eikä makasiineilla enää tehty kuin välttämättömiä parannustöitä. Seuraavien vuosikymmenten aikana ne muuttuivat vähitellen teknisesti ja toiminnallisesti vanhanaikaisiksi.<ref name="O87">Oksanen 2006, s. 87</ref> Makasiinien sosiaalitilat olivat puutteelliset, mistä konduktööri Heikki Utriainen oli 1974 kannellut [[oikeuskansleri]]lle asti. Vuonna 1981 [[pääluottamusmies|pää­luottamus­miehet]] valittivat työoloista [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]].<ref>Oksanen 2006, s. 49</ref> Vuoden 1975 [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|Ety-kokouksen]] aikana tavarapihalla ei liikuteltu tavaraa, mutta tiukoista turvallisuusjärjestelyistä huolimatta jonkun onnistui sytyttäätoukokuun makuuvaunulopulla tuleensytyttää ratapihalla toukokuunmakuuvaunu lopullatuleen.<ref name="O67">Oksanen 2006, s. 67</ref>
 
Makasiinien läheisyydessä oli joukko muitakin VR:n hallussa olleita rakennuksia, mutta suurin osa niistä purettiin 1950-luvulla.<ref>Oksanen 2006, s. 81</ref> [[Kluuvi]]n ja [[Töölönlahti|Töölön­lahden]] alueelle olivat laatineet asema­kaava­suunnitelmia lukuisat eri arkkitehdit aina [[Carl Ludvig Engel|C. L. Engelistä]] [[Alvar Aalto]]on.<ref name="O63">Oksanen 2006, s. 63</ref> 1980-luvulla [[Helsingin kaupunginmuseo]] ja [[Museovirasto]] selvittivät rakennusten merkitystä: Kaupungin­museo kannatti makasiinien säilytystä kokonaisuutena, kun taas Museo­virasto esitti, että rakennusten säilyttäminen otettaisiin lähtökohdaksi aluetta suunniteltaessa.<ref name="O109">Oksanen 2006, s. 109</ref> 1990-luvun alussa arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen ehdotti yhdeksi [[Helsingin Musiikkitalo|Musiikkitalon]] paikaksi tonttia, jolla makasiinit sijaitsivat.<ref>Oksanen 2006, s. 129</ref> Helsingin kulttuurikomitea ehdotti vuonna 1991 lukuistenuseiden rakennusten, kuten [[Tennispalatsi]]n ja [[Lasipalatsi]]n, kunnostamista kulttuurikäyttöön. – makasiinejaMakasiineja ei kuitenkaan mainittu, vaikka komitea totesi, että "Töölönlahden alueen suunnittelun on lähdettävä ihmisten tarpeista".<ref name="O103"/> Yhdistykset Pro Töölönlahti -, Dodo – tulevaisuuden elävä luonto - ja [[Oranssi (yhdistys)|Oranssi]]-yhdistykset ehdottivat 1996 [[Suomen ympäristöministeriö|ympäristöministeriölle]] makasiinien suojelua.<ref name="O109"/> Vuoden 1996 kaavaehdotuksessa Musiikkitalo sijoittui osittain makasiinien päälle, mitä Kaupunginhallitus puolsi jo vuoden päästä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www4.hs.fi/kaupunki/makasiinit/livePicture.php|Nimeke=Jäähyväiset makasiineille|Sivusto=hs.fi|Tekijä=Tervola, Marjut|Viitattu=19.7.2011}}</ref>
 
Makasiinit eivät päässeet Museoviraston vuonna 1998 laatimaan luetteloon Suomen suojeltavista rautatierakennuksista. Makasiinien kulttuurihistoriallista arvoa tutkineen Mikko Härön mukaan syynä tähän oli se, että suojeluun herättiin liian myöhään. Neuvottelut olivat jo pitkällä, eikä "niillä (makasiineilla) haluttu vaarantaa koko muuta pakettia". Museovirasto ei halunnut suojella rakennuksia rakennussuojelulailla, eivätkä Helsingin kaupunki tai ympäristöministeriö halunneet suojelua kaavoituksen lähtökohdaksi. Härö kuvailee makasiineja ajalleen tyypillisiksi, rautatiearkkitehtuurin puhtaimmiksi edustajiksi. Hänen mukaansa makasiinien suojelu olisi ollut perusteltua jo siksi, että tavarapiha oli Suomen tärkein noin sadan vuoden ajan. Hänen mukaansa arkkitehtuuria pitäisi arvostaa kaikilla sen tasoilla.<ref>Oksanen 2006, s. 27</ref>
 
Ennen vuoden 2000 kunnallisvaaleja (sunnuntaina 17.9.) noin 7 &nbsp;000 ihmistä muodosti ketjun makasiinien ympärille ketjun vaatien niiden kunnostamista. Ihmismuuri oli osa samana iltana Makasiineillamakasiineilla järjestettyä ilmaista festivaalia, jossa esiintyi taiteilijoita ja muusikkoja Makasiinienmakasiinien säilyttämisen puolesta. Festivaalin ja ihmismuurin organisoi Ossi Kajas Magitolta. <ref name="O109"/> "Makasiinipuolueeksi" ristitty [[Vihreä liitto|Vihreät]] saavutti vaalivoiton "makasiinivaaleiksi" nimitetyissä [[Kunnallisvaalit 2000|kunnallisvaaleissa 2000]] ja nousi Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien ohi.<ref name="O118">Oksanen 2006, s. 118</ref><ref name="Oksanen 2006, s. 114">Oksanen 2006, s. 114</ref> Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään Töölönlahden asemakaavasta 27. helmikuuta 2002. Mielenosoittajat olivat kokoontuneet [[Senaatintori]]lle vastustamaan makasiinien purkamista. Tapahtuma kiinnosti myös mediaa, esimerkiksi ''Helsingin Sanomat'' lähetti kokousta suorana internetissä. [[Tavastia-klubi|Tavastialla]] muusiikotmuusikot järjestivät tukikonsertin. Lopulta asemakaavaAsemakaava ja makasiinien purkaminen hyväksyttiin kuitenkin äänin 49–36.<ref name="Oksanen 2006, s. 114"/> [[Korkein hallinto-oikeus]] hylkäsi Töölönlahden asemakaavasta tehdyt valitukset 14. marraskuuta 2003.<ref>Oksanen 2006, s. 117</ref> Taidehistorian professori [[Riitta Nikula]] piti vuonna 2005 Töölönlahden aluetta suomalaisen kaupunkisuunnittelun mustana aukkona, joka on houkutellut suuria visioita mutta jättänyt jälkeensä vain rippeitä.<ref name="O63"/>
 
==Käyttö VR:n jälkeen==
===Kirpputoria ja taidetta===
[[Tiedosto:Maailma kylässä festivaalit 1997 Helsinki.jpeg|thumb|[[Maailma kylässä]] -festivaalit makasiineilla vuonna 1997.]]
VR:n jälkeen makasiinien omistajina olivat [[Ratahallintokeskus]], [[Valtion kiinteistölaitos]] ja [[Senaatti-kiinteistöt]].<ref name="O87"/> VR:n tavaraliikenne siirtyi Pasilaan vuonna 1988, ja makasiinit jäivät tyhjilleen. Vuonna 1989 taiteilijayhdistys [[Muu (yhdistys)|MUU]] ja taiteilijaosuuskunta Vapauden aukio asettuivat rakennukseen vuokralle. Tiloihin tulivat myös muun muassa [[Ruohonjuuri]], Galleria Jangva, Studio Magito (1990-2006), Kaupunginteatterin metallipaja, pyöräkorjaamot Ekobike ja Greenbike sekä ravintola Bar Alahuone (2000-2002). 1990-luvulla makasiinit tunnettiin VR:n [[kirpputori]]sta, tarkemmalta nimeltään Marskin kirpputori, jota hallinnoi Magito Oy. Myyntipaikkoja oli parhaimmillaan 235 ja kävijöitä päivässä 8&nbsp;000–12&nbsp;000.<ref>Nuoret tekijät valtasivat vanhat VR:n kasarmit. ''Helsingin Sanomat'' 31.7.1991. Sanoma.<br>Tapahtumia Töölönlahden Makasiineilla 1987–2002. ''Helsingin Sanomat'' 13.4.2002. Sanomat.<br>Töölönlahden tiilimakasiinien purkaminen kestää... ''Helsingin Sanomat'' 21.3.2006. Sanomat.<br>Makasiinien tilalle löytyi neljä ehdokasta. ''Helsingin Sanomat'' 8.4.2006. Sanomat.</ref> PihamaallaPihalla pidettiin suuria tapahtumia, kuten keskiaikafestivaalit, lumilautakilpailu, televisiokanavan palkintogaala ja [[Tuska Open Air Metal Festival|Tuska-festivaali]], sisätiloissa puolestaan muun muassa [[Helsingin sarjakuvafestivaalit|sarjakuvafestivaalit]], sirkusta ja muotinäytöksiä.<ref>Oksanen 2006, s. 91</ref> Vuonna 2000 Kulttuurikaupunkisäätiö valitsi makasiinit Helsingin [[Euroopan kulttuuripääkaupunki|kulttuuri­kaupunki­vuoden]] keskipisteeksi, minkäja sen seurauksenajälkeen kuvataide ja esittävä taide olivat koko vuoden ajan esillä makasiineilla.<ref name="O103">Oksanen 2006, s. 103</ref> [[Flow-festivaali]] järjestettiin aiemmin makasiineilla, mistä tapahtuma siirtyi Sörnäisiin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =| Otsikko =Flow-festivaali muuttaa Sörnäisiin | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.6.2006 | Julkaisija =Sanoma | www =}}</ref>
 
1990-luvulta alkaen makasiineja kutsuttiin myös "Tsaarin talleiksi", jonka nimityksen keksi eräs rauhanaktivisti. Professori [[Matti Klinge]]n mukaan nimityksellä ei kuitenkaan ole historiallista pohjaa. Töölön tavara-asemalla oli tosin ainakin vuonna 1915 Venäjän sotaväen ratsuja, joita kuljetettiin pois Suomesta. Kenraalikuvernöörin adjutantti [[Ivan Timiriasev]] oli kuvannut hevoset kameralla.<ref>Oksanen 2006, s. 39.</ref>
 
VR:n jälkeen makasiinien laiturien aluset olivat suosittuja nukkumispaikkoja. Vuonna 1992 eräs mies kuoli laiturin alle nuotiosta riistäytyneen tulen seurauksena.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä= |Otsikko=Laitapuolen kulkijoiden nuotio sytytti VR:n makasiinin laiturin|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=28.11.1992|Julkaisija= }}</ref> Vuonna 2000 puolestaan eräs [[Asunnottomuus|koditon]] tapettiin autoon makasiinien pihalla. Pari viikkoa aikaisemmin hänen elämästään makasiineilla oli tehty juttu ''Helsingin Sanomiin''.<ref name="O67"/>
 
===Vapun 2006 mellakka===
[[Tiedosto:Euromayday.jpg|thumb|Euromayday-juhlat makasiineilla keväällä 2006.]]
Makasiineilla paloi [[vappu|vapunaaton]] yönä 30. huhtikuuta 2006, kun joukko nuoria sytytti makasiinien väliselle pihalle kokon. Osa paikalla olleista esti [[palokunta]]a sammuttamasta kokkoa ja kivitti poliisia. Paikalla oli enimmillään noin 200–300 nuorta, joista suuri osa oli vain viettämässä vappua. Aluksi väkeä oli tullut paikalle [[perustulo]]n puolesta järjestetystä mielenosoituksesta. Poliisi otti paikalta kiinni 17 ihmistä, joista viisi oli pidätettyinä vielä tiistaina 2. toukokuuta.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Poliisi etsii makasiinimellakan järjestänyttä ydinryhmää|Julkaisu=Helsingin SanomarSanomat |Tekijä=Kerkelä, Lasse|Ajankohta=3.5.2006}}</ref> Helsingin käräjäoikeus määräsi 5. toukokuuta kaksi miestä vangittavaksi vappuyönvapun tapahtumien johdosta 5. toukokuutavuoksi. Poliisin mukaan kumpikaan ei kuitenkaan osallistunut tapahtumien suunnitteluun.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Mellakan johtamisesta vangittu kiisti rähinän suunnitelmallisuuden|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Kerkelä, Lasse|Ajankohta=5.5.2006}}</ref> Tiistaina palokunta kävi uudemman kerran makasiineilla, kun sisällä oli poltettu paperia kaakeliuunissa luukut kiinni.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santtu | Otsikko =Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =4.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>
 
==Tulipalo ja purkaminen==
[[Tiedosto:Makasiinit tulessa.jpg|thumb|VR:n makasiinit paloivat 5. toukokuuta 2006.]]
 
Perjantaina 5. toukokuuta 2006 makasiinien eteläinen siipi syttyi [[tulipalo|tuleen]]. [[Pelastuslaitos]] sai hälytyksen palosta kello 19.52.14, mutta palomiesten saapuessa paikalla rakennus oli jo täyden palamisen vaiheessa.<ref>Oksanen 2006, s. 121</ref> Silminnäkijät kertoivat, kuinka makasiineilta kuului ennen paloa pamaus. Tämän jälkeen rakennuksesta alkoi nousta vaaleaa savua. Pian kymmenien metrien korkuiset liekit nousivat katon läpi.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Tuli riehui VR:n makasiineissa| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =6.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Palomestari päätti, ettei paloa sammuteta kokonaan vaan tulen eteneminen pohjoiseen siipeen ja eteläisen siiven säilytettävään päätyyn pyrittiin estämään. Paloa seuraamaan saapui runsaasti ihmisiä. Jotkut lähialueen rakennukset evakuoitiin sisään tulleen savun takia, mutta kukaan ei loukkaantunut palossa, joka oli yksi Helsingin historian suurimpia.<ref>Ojakkala 2006, s. 121</ref> Palon innoittamana lauantain vastaisena yönä sytytettiin tavallista enemmän pieniä tulipaloja, esimerkiksi Hyvinkään varikkoalueella sytytettiin hylätty rakennus.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Poliisi ei päässyt lauantaina tuhopolttajien jäljille| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =7.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>
 
Poliisi epäili aluksi palon syyksi törkeää tuhotyötä. Tutkimuksissa osoittautui kuitenkin, ettei palo todennäköisesti ollut tahallaan sytytetty; palossa ei esimerkiksi ollut käytetty minkäänlaista [[sytytysneste]]ttä. Palon alku oli viranomaisten mukaan kytenyt useita tunteja ennen suurta paloa vaikeapääsyisessä paikassa. Kytemisestä syntyneet palokaasut kerääntyivät suljettuun tilaan, ja niiden syttymisen seurauksena rakennus leimahti tuleen. Poliisi kuitenkin tutki paloa edelleen törkeänä tuhotyönä. Rikosylikomisario Toivanen totesi, ettei palon ja vapun mellakoiden välillä ollut ilmennyt mitään yhteyttä. Ketään epäillyistä ei oltu pidätetty tai vangittu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135220671997 | Nimeke =Makasiinipalo ei ilmeisesti ollutkaan tahallaan sytytetty | Selite = | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =14.7.2006 | Julkaisija =Sanoma | Viitattu =19.7.2011 |Arkisto = http://archive.is/3ye0 }}</ref>
 
Poliisi käytti palosyyn tutkimisessa apunaan myös kaivinkonetta, jolla makasiinin seinään raivattiin aukko.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Huhtanen, Jarmo | Otsikko =Makasiinien palo: Poliisi tietää mistä makasiinipalo sytytettiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =8.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiinia raivatessaan poliisi purki vahingossa myös säilytettävän osan pohjoispuolen seinää noin 25 metriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pohjanpalo, Olli| Otsikko =Poliisi purki vahingossa osan suojeltavasta makasiinista| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =10.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiinien purkaminen aloitettiin aikataulun mukaisesti maanantaina 8.5. toukokuuta, vaikka poliisin tutkimukset olivat edelleen kesken.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Purkutyö vaikeutuu vasta jos poliisitutkinta venyy pitkälliseksi| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =9.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Puretuista tiilistä 10&nbsp;000 laitettiin myyntiin, ja niistä noin tuhat myytiin ensimmäisenä päivänä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Ahola, Merituuli| Otsikko =Tiilikaupasta sukeutui mediatapahtuma| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Myyntitulot oli tarkoitus lahjoittaa [[Lastenklinikoiden Kummit|Lasten­klinikoiden Kummeille]]. Tiiliä myytiin lokakuuhun mennessä noin 4&nbsp;000 kappaletta, kunnes kävi ilmi, että osassa tiilistä oli syöpää aiheutavaa [[kreosootti]]a. Makasiinit purkanut Helsingin talosiirto Oy lupasi lunastaa tiilet takaisin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Savolainen, Jaana| Otsikko =Makasiinien purkaja ottaa tiilet takaisin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =4.10.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiineista tehtiin myös muutaman tuhannen erän [[postimerkki]], jonka suunnitteli taidegraafikko [[Kimmo Pälikkö]]. Merkki julkistettiin 12. kesäkuuta 2006.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Töölönlahden makasiinit pääsevät postimerkkiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =3.6.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>
 
''Helsingin Sanomat'' kritisoi Ylen ''[[A-talk]]''-ohjelmassa 3. toukokuuta esiintyneiden nuorten aktivistien leimaamista hulinoitsijoiden edustajiksi<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Paskaduuni, ja tulipa sanotuksi|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Holvas, Jakke|Ajankohta=16.7.2006|www=http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Paskaduuni+ja+tulipa+sanotuksi/HS20060716SI1VS04fdx?free=makasiinit&date=year2006&advancedSearch=&}} (tilaajille)</ref> ja pohdiskeli median makasiinien palosta jakamia "pikatuomioita". Esimerkiksi [[Iltalehti]] oli pääkirjoituksessaan 6. toukokuuta verrannut tapahtumia [[natsi-Saksa]]an ja Berliinin [[Valtiopäivätalo (Saksa)|valtio­päivä­talon]] polttoon 1933.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Media jakoi pikatuomioita makasiinipalosta|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Holvas, Jakke|Ajankohta=23.7.2006|www=http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Media+jakoi+pikatuomioita+makasiinipalosta/HS20060723SI1VS03qou?free=makasiinit&date=year2006&advancedSearch=&}} (tilaajille)</ref> Paloon liittyvä tutkinta keskeytettiin 29. huhtikuuta 2007. Poliisi ei edelleenkään halunnut paljastaa palon tarkkaa syttymispaikkaa. Palo saattoi syttyä tupakan tumpista, sähköstä tai ilotulitteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200704296046409_uu.shtml | Nimeke =Makasiinien palo jäämässä ratkaisematta | Tekijä = STT| Julkaisu =Iltalehti | Ajankohta =29.4.2007 | Julkaisija =Alma media | Viitattu =19.7.2011}}</ref>
 
Musiikkitalo valmistui aikataulussa, ja se luovutettiin rakennuttajalle 29. huhtikuuta 2011.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/musiikki/2011/04/valmis_musiikkitalo_luovutettiin_rakennuttajalle_2552988.html |Nimeke=Valmis Musiikkitalo luovutettiin rakennuttajalle|Sivusto=Yle. uutiset |Ajankohta=29.4.2011 |Viitattu=24.7.2011}}</ref>
 
===Suunnitelmia jatkokäytöstä===
[[Tiedosto:Helsinki VR makasiinit ruins 2014-5.jpg|thumb|Makasiinien raunio alkuvuodesta 2014. Vasemmalla Musiikkitalo.]]
 
[[Kaupunkisuunnittelulautakunta]] hyväksyi keväällä 2011 maanalaisen asemakaavaluonnoksen, joka mahdollisti säilytetyn makasiinijäännöksen suojelumerkinnän poistamisen ja purkamisen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1353147/vrn-makasiinijaannoksia-uhkaa-purku |Nimeke=VR:n makasiinijäännöksiä uhkaa purku|Sivusto=mtv3.fi|Ajankohta=28.6.2011|Viitattu=20.7.2011}}</ref> Makasiinit säästävä suunnitelma sai kannatusta.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5639875 Töölönlahden suunnittelussa käynnistymässä seuraava erä,] Yle uutiset, 28.9.2010. Yleisradio.</ref>
 
Helsingin kaupungin rakennusvirasto julisti kesällä 2015 tarjouskilpailun peruskorjausprojektista Töölönlahden etelä-osaaneteläosaan. Kilpailuun pyydettiin ehdotuksia, joissa makasiinit joko säilytetään tai puretaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1305972592455 | Nimeke = Helsinki selvittää mahdollisuutta purkaa VR:n makasiinien rauniot| Tekijä =Malmberg, Lari | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =24.7.2015 | Julkaisija = Sanoma| Viitattu = 26.10.2015 | Arkisto =https://web.archive.org/web/20151231005258/http://www.hs.fi/kaupunki/a1305972592455 |Arkistoitu = 31.12.2015}} (Internet Archive)</ref> Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijat ehdottivat t paikalle pyöräkeskusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1443148556956 | Nimeke = VR:n makasiinien historia on surkeiden sattumusten sarja| Tekijä = Murto, Roosa| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =25.9.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Sanoma | Viitattu = 26.10.2015 }}</ref>
 
Kesäkuussa 2016 Helsingin kiinteistövirasto ehdotti, että makasiininraunio purettaisiin ja sen osista rakennettaisiin muistomerkki osaksi paikalle tulevaa puistoa. Samalla olisi tarkoitus rakentaa uusi makasiinipaviljonki hieman pohjoisemmaksi nykyiseltä makasiininpaikalta. Säilyneen raunion seinä ei tutkimusten mukaan olisi voinut toimia uudisrakennuksen kantavana seinänä. Sen suojelu olisi vaatinut tuki- tai suojarakenteen tai suuren purku-, puhdistus- ja uudelleenrakennustyön. Raunion purkamiseksi asemakaavan suojelumääräykseen tarvittiin poikkeamispäätös.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kiinteistovirasto/toolonlahden-makasiiniraunion-tulevaisuudesta-paatoksia |nimeke=Töölönlahden makasiiniraunion tulevaisuudesta päätöksiä |julkaisu=www.hel.fi |viitattu=2016-06-27}}</ref>
 
JoulukuussaKaupunkiympäristölautakunta 2017päätti kaupunkiympäristölautakuntajoulukuussa päätti2017 makasiinien lopullisesta purkamisesta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005704253.html |nimeke=VR:n makasiinien purkaminen alkaa ennen juhannusta – tilalle taideteos, joka on kunnianosoitus makasiineille|tekijä=Pajuriutta, Satu|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-06-02|julkaisija=|viitattu=2018-06-21 |ietf-kielikoodiArkisto = https://web.archive.org/web/20180614044224/https://www.hs.fi/kaupunki/art-FI2000005704253.html |Arkistoitu = 14.6.2016}} (Internet Archive)</ref> Purkutyö aloitettiin kesäkuussa 2018.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005729103.html |nimeke=Nyt se tapahtui: VR:n makasiinien raunioita alettiin purkaa Töölönlahdella – Video näyttää historiallisen punatiilimuurin kaatamisen|tekijä=Aalto, Maija|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-06-21|julkaisija=| viitattu=2018-06-21|ietf-kielikoodi=fi-FI }}</ref> Raunion paikalle tulee [[Akseli Leinonen|Akseli Leinosen]] taideteos Massa, joka on 200 neliötä laaja, punaisista tiilistä rakennettu muistomerkki. Sen rakentamisessa käytetään makasiinien tiilien sijasta uusia tiiliä. [[Helsingin keskustakirjasto Oodi|Helsingin keskustakirjasto Oodin]]n eteen tulee myös makasiinipuisto.<ref name=":0" /><ref name=":1" />
 
==Populaarikulttuurissa==
Vuonna 1939 makasiineilla kuvattiin [[Risto Orko]]n ohjaamaa elokuvaa ''[[Aktivistit (elokuva)|Aktivistit]]''.<ref>Oksanen 2006, s. 59</ref> Makasiineilla (Tavara-asemalla) on myös oma ruutu ''[[Monopoly]]''-lautapelissä.<ref name="O63"/> Palavat makasiinit on myös [[Paleface]]n vuonna 2010 julkaistun ''[[Helsinki – Shangri-La]]'' -albumin kansikuvassa. Paleface eli Karri Miettinen valitsi makasiinit levyn kanteen, koska elämme "VR:n makasiinien palon jälkeistä aikaa yhteiskunnassa ja poliittisestikin. Tulipalon jälkeen huipentui Stop Töhryille -kampanja, tuli porvarihallitus, Smash Asem jne." Miettinen sanoo halunneensa tehdä levyllä ajankuvaa, ja luuleeuskoo, "että kaikki tämän ajan eläneet tulevat muistamaan nämä tapahtumat ikuisesti".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dome.fi/musiikki/haastattelut/haastattelussa-paleface-vrn-makasiinit-olivat-monelle-suomen-wtc-tornit | Nimeke = Haastattelussa Paleface: ”VR:n makasiinit olivat monelle Suomen WTC-tornit!”| Tekijä = Junni, Tatu| Julkaisu =Dome.fi | Ajankohta =8.9.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava-mediaOtavamedia | Viitattu = 21.10.2011 }}</ref>
 
==Kuvagalleria==
 
<gallery>
Kuva:Työmies makasiineilla.jpeg|Työmies lastaamassa junaa. Kuva otettu vuonna 1937.
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite| Tekijä=Oksanen, Kimmo| Nimeke=Makasiinit 1899–2006|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Vuosi = 2006|Tunniste Isbn =ISBN 952-5557-09-X}}
 
===Viitteet===
2 493

muokkausta