Ero sivun ”Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Neutraalius}}
[[vanhoillislestadiolaisuus|Vanhoillislestadiolaisuutta]], [[lestadiolaisuus|lestadiolaisen]] herätysliikkeen selvästi suurinta suuntausta, ovat kritisoineet sekä evankelis-luterilainen kirkko, valtiollisen perustuslain ja tasa-arvolainsäädännön asiantuntijat sekä tähän liittyvät valiollisetvaltiolliset toimijat sekä yksittäiset kristityt herätysliikkeen sisällä ja ulkopuolella. Kirkon taholla voimakkain kritiikki on kohdistunut ekslusiiviseen "yhden uskon" oppiin, itse asiassa jo 1800-luvun lopulta lähtien nykypäivään saakka. Viime vuosina Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa esimerkiksi Kotimaa-lehden päätoimittaja Olli Seppälä ja teologian tohtori Kari Kuula ovat pitäneet ristiriitaisena, että luterilaisen kirkon sisällä toimii herätysliike, jonka käsitykset pelastuksesta, kasteesta ja seurakunnasta ovat ristiriidassa vastaavien luterilaisten käsitysten kanssa.<ref>http://verkkolehti.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8260&Itemid=190</ref><ref>http://www.kotimaa24.fi/blogit/uusimmat/article/?id=1354&bid=66&start=20</ref>
 
Herätysliikkeen oman jäsenistön piirissä on esitetty uskonkäsitykseen liittyvää opillista kritiikkiä, erityisesti raamattukäsitykseen ja seurakuntaoppiin sekä elämäntapanormeihin liittyen.<ref name="Kinnunen">{{Lehtiviite | Tekijä=Mauri Kinnunen|Otsikko= Suomen suurimman herätysliikkeen pitäisi pystyä avoimesti kohtaamaan menneisyytensä kipupisteet|Julkaisu=Kaleva| Vuosi=2006 | Numero=1.10.2006}}</ref><ref>Juho Kalliokoski: Kuuliaisuutta mutta kenelle? Kaleva 24.9.2009, Kotimaa 1.10.2009</ref><ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Olemmeko luterilaisia?|Tekijä= Topi Linjama|Osoite= http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=261&id=10661|Luettu=11.12.2010}}</ref>