Ero sivun ”MPTP” versioiden välillä

187 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
kh, valmistetaankohan sitä laillisesti huumausainekäyttöön? otin pois sanan
(kh, valmistetaankohan sitä laillisesti huumausainekäyttöön? otin pois sanan)
| massa = 173,25
| tiheys =
| sulamispiste = 40-42 °C<ref name="Merck">{{Kirjaviite | Tekijä =Susan Budavari (päätoim.) | Nimeke =Merck Index | Vuosi =1996 | Luku = | Sivu =1078 | Selite =12th Edition | Julkaisija = Merck & Co. | TunnisteIsbn = ISBN 0911910-12-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
| kiehumispiste =
| liukoisuus =
 
==Ominaisuudet ja käyttö==
Huoneenlämpötilassa MPTP on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdisteellä on taipumus sublimoitua jo huoneenlämpötilassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =George Lunn, Eric B. Sansone | Nimeke =Destruction of Hazardous Chemicals in the Laboratory | Vuosi =2012 |Sivu =254-257 | Julkaisija =John Wiley & Sons | TunnisteIsbn =ISBN 978-1-118-14659-0 | www =https://books.google.fi/books?id=Z98eN5xdub8C&pg=PT254 | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =20.6.2018 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
MPTP:tä muodostuu sivutuotteena [[desmetyyliprodiini]]n (MPPP) valmistuksessa erityisesti silloin kuinkun desmetyyliprodiinia valmistetaan laittomasti huumausainekäyttöön. Desmetyyliprodiinin valmistuksen eräs välivaihe hajoaa MPTP:ksi kuumennuksen tai vahvasti happamien olosuhteiden vaikutuksesta. MPTP läpäisee [[veri-aivoeste]]en ja kulkeutuu keskushermostoon. Se metaboloituu ihmisen aivosoluisssa [[monoamiinioksidaasi|MAO‐B-entsyymin]] vaikutuksesta 1-metyyli-4-fenyylipyridiniumkationiksi (MPP<sup>+</sup>), joka on varsinainen neurotoksinen yhdiste. MPP<sup>+</sup> sitoutuu [[neuromelaniini]]in. MPP<sup>+</sup> on voimakas [[NADH-dehydrogenaasi]]n eli kompleksi I:n estäjä, ja tämän vuoksi se estää [[soluhengitys|soluhengityksen]], mikäja johtaaseurauksena on hermosolujen oksidatiiviseenoksidatiivinen stressiinstressi ja lopulta kuolemaankuolema. Aivojen harmaan aineen tuhoutuminen johtaa pitkälle edenneen Parkinsonin taudin kaltaiseen tilaan. Oireet helpottuvat [[levodopa]]lääkityksellä.<ref name="Merck" /><ref name ="ullmann">Jana Hennemann, Wolfgang Schatton & Ralf H. Lyssy: ''Parkinsonism Treatment, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 20.6.2018</ref><ref name="MPTP">{{Lehtiviite | Tekijä =J. William Langston | Otsikko =The MPTP Story | Julkaisu =Journal of Parkinson's Disease | Ajankohta =2017 | Vuosikerta =7 | Numero =1 | Sivut =11-19 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =https://content.iospress.com/articles/journal-of-parkinsons-disease/jpd179006#ref005 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =20.6.2018 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hans Vogel | Nimeke =Drug Discovery and Evaluation | Vuosi =2008 | Sivu =826-827 | Julkaisija =Springer | TunnisteIsbn =ISBN 978-3-540-70995-4 | www =https://books.google.fi/books?id=3x71QCN3IeoC&pg=PA826 | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =20.6.2018 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name="organic">{{Kirjaviite | Tekijä =Richard B. Silverman,Mark W. Holladay | Nimeke =The Organic Chemistry of Drug Design and Drug Action | Vuosi =2014 | Sivu =348-349 |Julkaisija =Elsevier | TunnisteIsbn =ISBN 9780123820303 | www =https://books.google.fi/books?id=yAbUAgAAQBAJ&pg=PA348 | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =20.6.2018 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
Ensimmäisen kerran synteettisen desmetyyliprodiinin käytöstä aiheutuneen Parkinsonin taudin kaltaisesta tilasta raportoitiin vuonna 1979. Tällöin oireita aiheuttanutta ainetta ei vielä kuitenkaan tunnistettu. MPTP tunnistettiin oireet aiheuttavaksi aineeksi vuonna 1982, ja tulokset julkaistiin vuonna 1983. Tämän jälkeen MPTP:stä on tullut tärkeä yhdiste tutkittaessa Parkinsonin taudin syntyä eläinkokeissa ja tutkittaessa uusia Parkinsonin taudin hoitoja.<ref name="MPTP" /><ref name="organic" />
 
==Lähteet==
1 672

muokkausta