Ero sivun ”VL Myrsky” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 24:
Puolustusneuvosto heräsi syksyllä 1938 tarpeeseen hankkia hävittäjälentokoneita ulkomailta lähiaikoina puhkeavan sodan varalta. Ilmavoimat teki keväällä 1939 selvityksen mahdollisista ulkolaisista hävittäjätyypeistä ja pyysi Valtion Lentokonetehdasta laatimaan ehdotuksen kotimaisesta yksipaikkaisesta hävittäjäkoneesta. Lopulta Valtion lentokonetehdas laati viisi vaihtoehtoa hävittäjäkoneeksi. Kesäkuussa 1939 järjestetyssä Puolustusneuvoston kokouksessa päätettiin jättää yksi kaukotoimintalaivue perustamatta ja perustaa sen tilalle hävittäjälaivue. Tälle päätettiin hankkia koneet ulkomailta. Samalla päätettiin tilata kotimaisen hävittäjäkoneen suunnittelu.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
Päätös lähteä suunnittelemaan oma hävittäjälentokone perustui useampaan asiaan. Hävittäjälentokoneiden kysyntä sotaan valmistautuvassa Euroopassa ylitti tarjonnan, eivätkä parhaat konetyypit olleet myytävänä. Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja rakentama [[VL Pyry]] -harjoitushävittäjä vaikutti lupaavalta ja lisenssillä rakennetut [[Fokker D.XXI]] -hävittäjät olivat osoittautuneet yhtä hyviksi kuin hollantilaiset, mutta merkittävästi halvemmiksi. Vuonna 1936 Tampereelle valmistuneella lentokonetehtaalla oli kapasiteettia.
Myrskyn esisuunnittelun tekivät pääasiassa [[Arvo Ylinen]], joka oli Valtion Lentokonetehtaan teknillinen johtaja, [[Martti Vainio (lentokonesuunnittelija)|Martti Vainio]] ja [[Torsti Verkkola]]. Ylisen siirryttyä Teknilliseen korkeakouluun syksyllä 1940, lentokonetehtaan suunnitteluosaston johdon otti [[Edward Wegelius]]. Vainion vastuulla oli Myrsky-projektissa [[aerodynamiikka]] ja Verkkolan rakennestatistiikka. Valtion lentokonetehdas ei nimennyt koneilleen pääsuunnittelijaa, joten sellaista ei Myrskylläkään ollut.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
Rivi 42 ⟶ 43:
== Käyttö==
[[Tiedosto:VL Myrsky II in flight.jpg|thumb|Ilmavoimien Myrsky ilmassa.]]
Myrskyn neljäs prototyyppi luovutettiin laivuekokeisiin joulukuussa 1943. Myrskyn ensimmäiseksi käyttäjäksi määrättiin Tiedustelulentolaivue 12. Ohjaajien tyyppikoulutus alkoi heinäkuun puolessa välissä ja koneiden luovutukset laivueelle elokuussa 1944.<ref name="Siivet"/> Ennen jatkosodan loppua Tiedustelulentolaivueet 12 ja 16 ehtivät vastaanottaa yhteensä 30 Myrskyä.
Jatkosodassa kaikkiaan 15 Myrskyä teki yhteensä 68 sotalentoa, joista toisessa käytiin ratkaisematon ilmataistelu [[Jakovlev Jak-7|Jak-7]]-hävittäjää vastaan. Kahdella muulla Myrskyllä vaurioitettiin kahta venäläistä hävittäjää. Kuusi Myrskyä teki pommituslennon 3. syyskuuta 1944.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
Rivi 48 ⟶ 49:
[[Lapin sota|Lapin sodassa]] kuusi Myrskyä teki 2.–23. marraskuuta 1944 yhteenä 13 sotalentoa, jotka olivat kaikki tiedustelutehtäviä.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
Myrskyä pidettiin miellyttävänä lentää ja sen rullaus- ja maakäsittelyominaisuudet olivat leveän laskutelineen ansiosta myös hyvät. Se oli nopea ja riittävän ketterä, että sillä saattoi taistella kaartotaistelua uusimpien venäläiskoneidenkin kanssa. Sen pahimmaksi viholliseksi osoittautui lopulta Suomen sää. Pakon sanelemat kompromissit koneen materiaalivalinnoissa kostautuivat erityisesti liiman heikkona laatuna. Liimauksista oli vaikea tehdä tasalaatuisia ja ne eivät kestäneet sateista syksyä, koneiden säilyttämistä ulkona tai varastoimista kylmissä tiloissa.<ref name="erikois"/> Liitokset aukeilivat ja niitä jouduttiin vahvistamaan ruuveilla tai jopa nauloilla.
Vuosina 1943–1947 kymmenen Myrskyä tuhoutui onnettomuuksissa, joissa kuoli neljä lentäjää. Myrskyjen käyttö lopetettiin toukokuussa 1947 yhden koneen hajottua ilmassa. Viimeisen lentonsa Myrsky lensi helmikuussa 1948. Lentotunteja tuli yhteensä 3 051<ref name="erikois"/>. Onnettomuuden jälkeen oli todettu ettei koneita kannata sisällyttää [[Pariisin rauhansopimus|Pariisin rauhansopimuksessa]] määriteltyyn 60:n hävittäjän joukkoon ja koneet romutettiin 1952-1953.<ref name="Siivet"/>▼
▲Vuosina 1943–1947 kymmenen Myrskyä tuhoutui onnettomuuksissa, joissa kuoli neljä lentäjää. Myrskyjen käyttö lopetettiin toukokuussa 1947 yhden koneen hajottua ilmassa. Viimeisen lentonsa Myrsky lensi helmikuussa 1948. Lentotunteja tuli yhteensä 3 051<ref name="erikois"/>.
== Tekniset tiedot ==
{{Tekniset tiedot
Rivi 81 ⟶ 80:
==Museokoneita Suomessa==
Koneista on jäljellä kolme epätäydellistä runkokehikkoa niihin kiinnitettyine pienosineen, aseet, neljä laskusiivekettä, kaksi korkeusperäsintä, laskutelineen renkaat sekä ohjaamon tuulilasi, kuomu ja varustus. Näiden lisäksi [[Keski-Suomen ilmailumuseo]]ssa on Myrskyn tuulitunnelimalli sekä noin tuhat piirustusta. [[Ilmailumuseoyhdistys]], Keski-Suomen ilmailumuseo ja [[Suomen ilmailumuseo]] ovat käynnistäneet 16. maaliskuuta 2013 projektin, jonka tavoitteena on entistää yksi Myrsky II (MY-14) museokuntoiseksi vuoteen 2019 mennessä<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vlmyrsky.fi/|nimeke = VL Myrsky II -entisöintiprojekti|julkaisu = Vlmyrsky.fi|julkaisija = Ilmailumuseoyhdistys ry|viitattu = 16.8.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>.
Projektissa mm. siiven rakenteissa alkuperäisiä puumateriaaleja on korvattu nykyaikaisemmalla vastineella, koska alkuperäistä ei ole enää saatavilla. Joitakin osia on suunniteltu ja valmistettu alusta uudelleen toisten osien rakenteiden ja piirustusten perusteella.
Projektin siihen mennessä valmistunut osuus oli näytteillä Ilmavoimien 100- vuotisjuhlanäytöksessä 16-17 Kesäkuuta 2018 Jyväskylässä.
== Lähteet ==
* Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari & Niska, Klaus: ''Suomen ilmavoimien historia 14 – Suomalaiset hävittäjät''. AR-Kustannus ky, 1990. ISBN 951-95821-0-X
Rivi 97:
* Nykänen, Panu: ''Kotimaisten hävittäjien rakentaminen Suomessa 1939–1945''. Tekniikan akateemisten liitto, Helsinki, 1994.
* Hirvonen, Pauli: ''Mitä-Missä-Milloin (Nuorten Ilmailukirja)''. Otava, Keuruu, 1961 (s. 86)
* Artikeli Siivet - lehti 3/2018 "Suomalainen hävittäjä VL Myrsky - Ainut laatuaan, ainutlaatuisesti esille", Reino Myllymäki
{{Valtion lentokonetehdas}}
| |||