Ero sivun ”Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Neutraalius}}
[[vanhoillislestadiolaisuus|Vanhoillislestadiolaisuutta]], [[lestadiolaisuus|lestadiolaisen]] herätysliikkeen selvästi suurinta suuntausta, ovat kritisoineet sekä evankelis-luterilainen kirkko, valtiollisen perustuslain ja tasa-arvolainsäädännön asiantuntijat sekä tähän liittyvät valiolliset toimijat sekä yksittäiset kristityt herätysliikkeen sisällä ja ulkopuolella. Kirkon taholla voimakkain kritiikki on kohdistunut ekslusiiviseen "yhden uskon" oppiin, itse asiassa jo 1800-luvun lopulta lähtien nykypäivään saakka. Viime vuosina Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa esimerkiksi Kotimaa-lehden päätoimittaja Olli Seppälä ja teologian tohtori Kari Kuula ovat pitäneet ristiriitaisena, että luterilaisen kirkon sisällä toimii herätysliike, jonka käsitykset pelastuksesta, kasteesta ja seurakunnasta ovat ristiriidassa
Herätysliikkeen oman jäsenistön piirissä on esitetty uskonkäsitykseen liittyvää opillista kritiikkiä, erityisesti raamattukäsitykseen ja seurakuntaoppiin sekä elämäntapanormeihin liittyen.<ref name="Kinnunen">{{Lehtiviite | Tekijä=Mauri Kinnunen|Otsikko= Suomen suurimman herätysliikkeen pitäisi pystyä avoimesti kohtaamaan menneisyytensä kipupisteet|Julkaisu=Kaleva| Vuosi=2006 | Numero=1.10.2006}}</ref><ref>Juho Kalliokoski: Kuuliaisuutta mutta kenelle? Kaleva 24.9.2009, Kotimaa 1.10.2009</ref><ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Olemmeko luterilaisia?|Tekijä= Topi Linjama|Osoite= http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=261&id=10661|Luettu=11.12.2010}}</ref>
|