Ero sivun ”Deflaatio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oikeinkirjoitus ja ymmärrettävyys.
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
kh
Rivi 3:
'''Deflaatio''' on hintojen ja palkkojen yleinen lasku; "rahan arvon nousu" tai rahamäärän väheneminen. Deflaatio on [[inflaatio]]n vastakohta, ja deflaatiota voidaan kutsua tämän vuoksi myös negatiiviseksi inflaatioksi. Klassisesta taloustieteestä periytyvän ja [[monetarismi|monetaristisen koulukunnan]] edelleen kehittämän [[rahan kvantiteettiteoria]]n mukaan deflaatio johtuu siitä, että liikkeellä oleva rahamäärä eli [[rahavaranto]] pienenee suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Deflaatio on harvinainen ilmiö nykyaikana kasvavissa talouksissa ja sitä esiintyy useammin [[lama|laman]] aikana eli kun talous pienentyy. Deflaatio on taloudessa negatiivinen ilmiö, ongelma, ja siitä pyritään eroon tai se pyritään estämään laskemalla liikkeelle huomattavia määriä rahaa. Nykyajan talouksissa deflaatiosta voidaan päästä eroon laskemalla rahaa melko vapaasti, koska rahan arvon määrittää sen liikkellä oleva määrä, mutta historiallisesti deflaation torjunta on ollut vaikeaa kulta- ja hopeakantojen vuoksi, jolloin edellytettiin huomattavaa kaivostoiminnan lisäystä rahamäärän kasvattamiseksi.
 
Deflaation tekee negatiiviseksi ilmiöksi se, että kun hinnat laskevat hetkellä t, niin kuluttajat alavat odottaa niiden laskevan vielätulevaisuudessa edelleen hetkellähetkillä t+1, t+2, t+3, jne.ja tulevaisuudessaniin edelleen. Tästä seuraa, että hyödykkeiden kulutuspäätöksiä ei tehdä ja esim.esimerkiksi asuntojen, autojen ja muiden kestokulutushyödykkeiden markkinat käytännössä jäätyvät. jaTällöin suuri määrä henkilöstöä eri talouden sektoreilla menettää työpaikkansa ja toimeentulonsa. Kierre vain voimistaa itseään ja kansantalous ajautuu syvään taantumaan. SiksiErityisesti erityisestisiksi deflaatio on talouden hirviö - monsteri, sillä se tekee laajaa tuhoa talouden eri sektoreilla.
 
==Tyypit==
Rivi 24:
Deflaatiokierteessä hyödykkeiden hinnat laskisivat, koska kysyntä pienentyy. Kysynnän pienentyminen voi johtua myös työttömyyden kasvusta, jolloin kuluttajien kulutusmahdollisuudet alentuvat, mutta kysynnän pienentymisen syynä on myös työttömyysuhan kasvu, pessimismi, alhainen kuluttajaluottamus heikossa taloustilanteessa, mikä saa ihmiset säästämään rahaa työttömyyden varalle. Deflaatiokierteessä ostopäätösten lykkääminen ei siis ole ainoa ongelma, vaan myös rahan säästäminen pahan päivän varalle varovaisuuden kasvamisen myötä taloustilanteessa muodostuu ongelmaksi. Tällöin kulutus pienentyy ja keskuspankin talouden elvytysyritykset heikentyvät, koska myös liikkeelle laskettu raha todennäköisesti säästettäisiin sen kuluttamisen sijaan.
 
Taloustieteen uudet suuntaukset korostavat, että kuluttajat eivät tee päätöksiään rationaalisesti <ref>McFadden: "The new science of pleasure", NBER Working Paper Series No 18687, http://www.nber.org/papers/w18687.pdf</ref>, ja taloushistoriallisen tutkimusdatan perusteella kuluttajahintojen lasku ei korreloi heikon talouskasvun kanssa <ref>Hazeef: "Looking forward to deflation", DeutcheDeutsche Bank Konzept, issue 2, https://www.dbresearch.com/konzept/45235898673_ResearchHaus_Konzept_No.2_EN</ref>. Rationaalisen kuluttajan ostokäyttäytymisestä aiheutuva deflaatiokierre on siis tunnettu hypoteesi, mutta ei tieteellisesti todistettu ilmiö.
 
Deflaatiota voi esiintyä nousukaudellakin, mikäli liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa hitaammin kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto. [[1800]]-luvun teollisen vallankumouksen aikana muun muassa Suomessa ja Britanniassa oli deflaatio vuosikymmenien ajan. Syynä oli [[rahajärjestelmä]]n jäykkyys käytettäessä [[kultakanta]]a. Nousukaudella rahan kysynnän lisääntyessä sen määrää ei voitu lisätä, jolloin rahan arvo nousi.
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
<references/>
 
[[Luokka:Rahapolitiikka]]