Ero sivun ”Suomen kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käytetään Pääartikkeli-mallinetta. |
→Kirjoitusjärjestelmä: Yhtenäistetty taulukko pääartikkelin talukon kanssa. |
||
Rivi 641:
{{Pääartikkeli|[[Suomen kielen aakkoset]]}}
Suomen kielessä käytetään [[latinalaiset aakkoset|latinalaisia kirjaimia]], jotka ovat aakkosjärjestyksessä [[A]], [[B]], [[C]], [[D]], [[E]], [[F]], [[G]], [[H]], [[I]], [[J]], [[K]], [[L]], [[M]], [[N]], [[O]], [[P]], [[Q]], [[R]], [[S]], ([[Š]]), [[T]], [[U]], [[V]], [[W]], [[X]], [[Y]], [[Z]], ([[Ž]]), [[Å]], [[Ä]] ja [[Ö]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/aakkoset/ohje/60 | Nimeke = Aakkoset | Julkaisu = Kielitoimiston ohjepankki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 17.5.2017}}</ref> Kirjaimia C, Q, W, X, Z, Ž ja Å tavataan [[sitaattilaina|sitaattilainoissa]] eli mukautumattomissa lainasanoissa.<ref name=isk7>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7 ISK § 7].</ref>
Suomen kirjoitusjärjestelmä on melko fonemaattinen: yhtä äännettä eli foneemia vastaa aina sama kirjain ja yhtä kirjainta vastaa sama äänne. Poikkeuksena on [[velaarinen nasaali|/ŋ/]] eli ”äng-äänne”, jota merkitään ''n''-kirjaimella silloin, kun se esiintyy yksinään ''k'':n edellä (''hanki''), mutta geminaatta /ŋŋ/ merkitään kirjainyhdistelmänä ''ng'' (''kangas''). Pitkää äännettä merkitään kahdella kirjaimella.<ref name=isk7/> Kirjaimien ja äänteiden suhde voidaan esittää seuraavasti:<ref>Karlsson s. 52, 57; Suomi ym. s. 38.</ref><ref name=Suom20/>
{| {{prettytable}} style="text-align:center"
! style="text-align:left" | [[Kirjain]]▼
▲! style=text-align:left | [[Kirjain]]
| [[A]]
| [[B]]
Rivi 676 ⟶ 674:
| [[Ö]]
|-
! style="text-align:left" | [[Foneemi]]
| [[Lavea väljä takavokaali|ɑ]]
| [[Soinnillinen bilabiaalinen klusiili|b]]
| |||