Ero sivun ”Seija Simola” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p wl 1 lauluun, pojan pikkuserkku hemmettiin
Rivi 1:
'''Seija Saara Maria Simola''' (myöh. ''Franzén'', [[25. syyskuuta]] [[1944]] [[Helsinki]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Latva, Tony; Tuunainen, Petri| Nimeke= Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa| Julkaisija=Helsinki: WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste= ISBN 951-0-27817-3}} </ref> – [[21. elokuuta]] [[2017]] [[Vantaa]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/muistot/art-2000005349430.html|Nimeke=Seija Simola 1944–2017 – Muistot| Tekijä = Koppinen, Mari| Julkaisija =Helsingin Sanomat| Ajankohta =2.9.2017| Viitattu = 4.9.2017}}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[iskelmälaulaja]] ja [[sanoittaja]]. Hänen vanhempansa olivat taidemaalari, [[dir.director cant.cantus]] [[Urpo Simola]]<ref name="pomus">{{Verkkoviite | Osoite = http://pomus.net/001860 | Nimeke = Seija Simola | Tekijä = Pälli, Erkki | Julkaisu = POMUS | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 31.8.2017 | Kieli = }}</ref> ja voimistelija Anita Lappalainen.{{lähde}}
 
Simola oli 1960- ja 70-lukujen suosituimpia suomalaisia naislaulajia. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat ”Kun aika on”, ”Sulle silmäni annan”, ”Maritza” ja ”Et itkeä saa Argentiina”. Simola edusti Suomea [[Eurovision laulukilpailu|Eurovision laulukilpailussa 1978]] kappaleella ”[[Anna rakkaudelle tilaisuus]]”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201708312200362553_vd.shtml|Nimeke=Laulaja Seija Simola on kuollut| Tekijä = Vatka, Miia| Julkaisija =Iltalehti| Ajankohta =31.8.2017| Viitattu = 31.8.2017}}</ref>
Rivi 8:
Simola oli suosittu artisti koko 1970-luvun ajan. Laulelmien ja iskelmien lisäksi hän levytti silloin tällöin myös popmusiikkia, kuten tunnetut [[Abba]]-kappaleet ”[[Waterloo (kappale)|Waterloo]]” ja ”Fernando”, joihin laulaja itse teki suomennokset. Suurimpia menestyksiä olivat ”Maritza” ja ”Et itkeä saa Argentiina”. 1970-luvulla Seija Simola lauloi myös [[Pepe & Paradise]]n kanssa ja Lauluyhtye Fyrkassa, jonka [[Yleisradion_kantanauha|kantanauhaäänitteitä]] soitettiin ahkerasti radiossa. Parhaiten mieliin lienee jäänyt lastenlaulu ”Pippuri ja unikko”.
 
Vuonna 1978 Simola edusti Suomea [[Euroviisut|Eurovision laulukilpailussa]] [[Reijo Karvonen|Reijo Karvosen]] sävellyksellä ”[[Anna rakkaudelle tilaisuus]]”. Laulu jäi kilpailuissa 18. sijalle, joka oli vuosikymmenen huonoin suomalaissijoitus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisula/topic8120.html|Nimeke=Suomi 1978: Seija Simola – Anna rakkaudelle tilaisuus| Tekijä = | Julkaisu =Viisukuppila| Ajankohta =21.2.2012| Viitattu = 10.12.2016}}</ref> Huono menestys Euroviisuissa vaikutti laulajan suosioon ja levymyynti ja keikkatarjoukset vähenivät.<ref>https://yle.fi/uutiset/3-9808137</ref><ref>https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002764042.html</ref> Esimerkiksi vuonna 1979 julkaistu LP-levy ''Katseen kosketus'' ei menestynyt, vaikka se soi paljon radiossa. Levyllä ovat Simolan tunnetut kappaleet ”Kesytetty” ja ”Laulu”[[Laulu kuolleesta rakastetusta”rakastetusta]]”.
 
1980-luvulla Seija Simola levytti kaksi pitkäsoittoa, jotka sisälsivät diskopoljentoisia iskelmiä. ”Ei rakastaa voi tämän enempää” vuodelta 1984 jäi laulajan viimeiseksi hitiksi. Simola ei ole koskaan mieltänyt itseään varsinaisesti iskelmälaulajaksi, ja diskoalbumien vastapainoksi [[Esa Kaartamo]] sävelsi ja sanoitti vuonna 1986 hänelle levykokonaisuuden, jota artisti itse piti yhtenä uransa parhaista.{{lähde}} Levy jäi Simolan viimeiseksi pitkäsoitoksi ja sen kappale ”Sateenvarjo” soi usein radiossa. Artistin uusimmat levytykset löytyvät vuonna 2003 julkaistulta kokoelmalevyltä ''50–70-luvun ladyt: 17 [[Erik Lindström]]in unohtumatonta iskelmää''.
Rivi 17:
 
== Yksityiselämä ==
Seija Simolan toinen aviomies oli muusikko [[Pekka Hartonen]], joka soitti [[Solistiyhtye Suomi|Solistiyhtye Suomessa]] bassoa. Seijan ja Pekan poika Nico Hartonen on metalliyhtye Godsplaguen solisti. Laulaja [[Stina Girs]] on Nicon pikkuserkku.{{lähde}}
 
== Albumit ==