Ero sivun ”R. E. Westerlund (yritys)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
60-luvun tietoja |
||
Rivi 10:
Pääkonttori sijaitsi Helsingin Pohjois-Esplanadi 37:ssä. Yhtiön logo oli ovaali ympyrä, jossa oli piirretty kannel sekä kaunokirjoitusteksti REW. Yhtiön papereissa logon alla luki ”perustettu 1870”, mikä siis poikkeaa yhtiön virallisesta perustamisvuodesta.<ref name="liikekirjepohja">Westerlundin liikekirjepohja vuodelta 1950 Veikko Laville osoitetussa kirjeessä, kirjassa "Kun suksi ei luista - Veikko Lavin nuoruusvuodet 1912-1942" / Matti Halmeaho, Art House, 2012.</ref>
Westerlundin musiikkiliikkeiden osoitteet muissa kaupungeissa olivat vuonna 1950: [[Turku]] (Eerikinkatu 11), [[Tampere]] (Koskikatu 7), [[Oulu]] (Asemakatu 15), [[Jyväskylä]] (Kauppakatu 25), [[Vaasa]] (Hovioikeudenpuisto 12, myöh. Vaasanpuisto 20<ref>[http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1967.1995 Kadonnutta Vaasaa etsimässä 5.8.2012, keskustelupalsta]</ref>).<ref name="liikekirjepohja"/> [[Lahti|Lahden]] Rautatienkadulla avattiin toimipaikka ”maamme vanhimmalle musiikkialan erikoisliikkeelle”<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Musiikkitalo Westerlundille uusi toimipaikka | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 28.9.1965 | Sivut = 13}}</ref> Musiikkitalo Westerlundille vuonna 1965. Se oli toiminnassa vielä 1990-luvun alussa.<ref>Lehti-ilmoittelu Etelä-Suomen Sanomissa päättyi helmikuussa 1992, jolloin oli tyhjennysmyynti. (digi.kansalliskirjasto.fi -aineistot)</ref>
Yhtiöllä oli myös torvisoitintehdas, soitinkorjaamo ja radio-osasto. Vuonna 1947 yritys hankki Askolinin pianotehtaan<ref name="otavan iso"/>.
Rivi 19:
Vuonna 1983 [[J. Karjalainen]] sanoitti [[Papu ja Pojat]] -yhtyeelle kappaleen ”Westerlund”, joka kertoo yhtiön pianosta.<ref>[http://lyrics.wikia.com/Papu_Ja_Pojat:Westerlund Lyric wiki/Papu ja Pojat:Westerlund]</ref>
==Äänitetuotanto 1960-luvulla*==
*Tämä osio perustuu ''[[Hei vain My only one: Westerlund & EMI years. Part one]]'' -levyn kansivihkossa olevaan historiikkiin, jonka on kirjoittanut [[Jussi Raittinen]]. Historiikki ei käsittele taidemusiikkia eikä jazzia.
Musiikkitalo Westerlundin äänitetuotannosta vastasi 1960-luvun alussa Hans Westerberg, joka oli toiselta ammatiltaan musiikkikriitikko. Hänen aikanaan yhtiö julkaisi [[Rock-Jerry]]n levyjä. Westerbergin tilalle tuli vuonna 1963 jazztrumpetisti [[Eino Virtanen (muusikko)|Eino Virtanen]], joka oli soittanut muun muassa [[Olli Hämäläinen|Olli Hämeen]] yhtyeessä.
Westerlund, eli lempinimeltään ”Westikka”, edusti Suomessa His Master's Voicea, joka oli englantilaisen [[EMI]]:n merkki, sekä yhdysvaltalaisia Capitol-, Mercury- ja Warner Bros. -merkkejä. Viimeksi mainitulla merkillä alettiin julkaista kotimaista poppia vuonna 1963, muun muassa [[The Scaffolds|Cay & The Scaffolds]]in single ”Girls”. Vuosi 1963 oli [[Rautalankamusiikki|rautalankamusiikin]] huippuaikaa, ja The Scaffolds levytti silloin Westerlundille klassikot ”Dark Eyes Beat” ja ”Tullalla Twist”. Scaffolds lienee myös ensimmäinen yhtye, joka alkoi Suomessa esittää [[The Beatles]]in kappaleita. Tämä tapahtui kesällä 1963. Kaksi muuta pääkaupungin ”ässää” tuohon aikaan, mutta toisella levy-yhtiöllä, olivat [[The Sounds]] ja [[The Strangers (yhtye)|The Strangers]]. Scaffoldsin viimeisellä Westerlund-singlellä (1965) pianoa soittaa [[Ilkka Sysimetsä]].
Rautalangan jälkeen tulivat muotiin [[Shake (tanssi)|shake]] ja [[hully gully]]. Westerlundilla työskennellyt saksofonisti [[Reino Bäckman]] otti taiteilijanimen Little Ray ja perusti studioyhtyeen The Spike Dope Five. He levyttivät singlen ”Hully Gully for Two / Come On”. Bäckmanilla oli 1950-luvun lopulla ollut [[rock and roll]] -yhtye Red Devils.
[[Siltasaari|Siltasaaren]] Haka-kerholla treenannut [[Jim & The Beatmakers]] soitti nimensä mukaisesti [[Beatmusiikki|beat]]ia. Heidän kappaleensa ”My Only One” on nykyään tunnettu [[Hurriganes]]in versiona vuodelta 1975. Miehistö- ja nimenvaihdosten jälkeen Beatmakers muuttui [[Jormas]]iksi ja jatkoi Westerlundilla.
[[Finnvox]]in neliraitastudio Pitäjänmäen Arinatiellä aloitti toimintansa vuodenvaihteen 1966 tienoilla, ja Westerlund alkoi tuottaa levyjä siellä. Sitä ennen oli käytössä [[Kirjan talo|Kirjatyöntekijäin talon]] studio (Levytukku) [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] ja Electrovox/Akku Neitsytpolulla. Arinatielle valmistui myös levypuristamo. Westerlundille levyttivät silloin Suomen suosituimmat [[Folkmusiikki|folk]]-yhtyeet ja -laulajat, kuten [[Finn Trio]], [[Hootenanny Trio]] ja [[Päivi Paunu]].
Talousvaikeuksien vuoksi Westerlund myytiin enimmiltä osiltaan kilpailijalle Musiikki-Fazerille vuosina 1967–68, mutta äänilevyjen maahantuonti ja tuotanto siirtyi EMI:n Ruotsin-tytäryhtiön Suomen-osastolle, jota johti Reino Bäckman. EMI alkoi tuoda maahan myös [[Marshall Amplification]] -vahvistimia ja kovaääniskaappeja.
== Lähteet ==
Rivi 28 ⟶ 44:
* Kuvallinen luettelo kaikenlaatuisista soittimista sekä niihin kuuluvista tarpeista ja varaosista / R. E. Westerlund Oy. R. E. Westerlund (yritys). Helsinki : R. E. Westerlund Oy, 1922. (Kansalliskirjasto)
== Aiheesta muualla ==
[https://www.soundi.fi/levyarviot/eri-esittajia-hei-vain-my-only-one-westerlund-emi-years-part-one Hei vain My only one -levyarvostelu Soundissa]
{{AAKKOSTUS:Westerlund}}
| |||