Ero sivun ”Akuutti (tarke)” versioiden välillä

Useissa kielissä akuutilla osoitetaan [[paino (kielitiede)|painotetun]] tavun [[vokaali]]:

 

* [[Espanjan kieli|Espanjassa]] akuutilla merkitään painollinen tavu, jos paino poikkeavasti on muulla kuin sanan toiseksi viimeisellä tavulla. Eräissä tapauksissa sillä myös erotetaan toisistaan muutoin samoin kirjoitettavat sanat kuten ''el'' (maskuliininen määrätty artikkeli) ja ''él'' (hän).

* Myös [[Galician kieli|galician kielessä]] ja [[oksitaani]]ssa akuutti on painon merkki.

* [[Lakotat|Lakotan]] kielessä paino ja kirjoituksessa akuutti sen merkkinä erottaa eri sanoja toisistaan. Esimerkiksi ''kákhi'' merkitsee "siihen suuntaan", mutta ''kakhí'' "ottaa joltakulta jotakin takaisin".

* [[Norjan kieli|Norjassa]], [[Ruotsin kieli|ruotsissa]] ja [[Tanskan kieli|tanskassa]] akuuttia käytetään sanan viimeisen tavun ''e'':n päällä, jos se on painotettu, mutta se jätetään usein pois, jos tämä ei muuta sanan merkitystä. Esimerkiksi ''armen'' on [[määrätty muoto]] sanasta ''arm'', "käsivarsi", kun taas ''armén'' on määrätty muoto sanasta ''armé'', "armeija". Vastaavasti ''ide'', missä paino on ensimmäisellä tavulla, merkitsee karhun luolaa, kun taas ''idé'' merkitsee "ideaa". Painoon liittyy myös sanojen ''en/én'' ja ''et/ét'' toisistaan poikkeavat kirjoitustavat norjassa ja tanskassa: ilman akuuttia kyseessä on määräämätön [[artikkeli (kielioppi)|artikkeli]], kun taas muodossa ''én'' tai ''ét'' kyseessä on lukusana yksi (aikaisemmin kirjoitettiin ''een'' tai ''eet''). Akuutti viimeisen tavun vokaalin yhteydessä esiintyy myös monissa sukunimissä, esimerkiksi [[Palmén]], sekä joissakin yleensä ranskalais­peräisissä lainasanoissa kuten ''filé'' ja ''kafé''.

* [[Venäjän kieli|Venäjässä]] paino on eri sanoissa eri kohdissa. Sitä ei yleensä osoiteta kirjoituksessa, mutta sanakirjoissa sekä usein myös lastenkirjoissa ja muunkielisille tarkoitetuissa venäjän oppikirjoissa paino on tapana osoittaa merkitsemällä painollisen tavun vokaalin päälle akuutti.

* [[Kymri]]ssä sanapaino on tavallisimmin toiseksi viimeisellä tavulla. Joskus se kuitenkin on viimeisen tavun lyhyellä vokaalilla, joka tällöin merkitään usein akuutilla. Periaatteessa se voi olla minkä vokaalin päällä tahansa: ''á'', ''é'', ''í'', ''ó'', ''ú'', ''ẃ'', ''ý''. Esimerkkejä: ''casáu'' (/kaˈsaɨ, kaˈsai/) "vihata", ''sigarét'' (/sɪɡaˈrɛt/) "savuke", ''ymbarél'' (/əmbaˈrɛl/) "sateenvarjo".

===Äännearvon merkkinä: avoimet ja suljetut vokaalit===

Useissa [[romaaniset kielet|romaanisissa kielissä]] sekä myös [[kelttiläiset kielet|kelttiläisessä]] [[Gaeli|gaelin kielessä]] akuuttia käytetään erottamaan eri [[vokaali]]äänteitä toisistaan. Akuutti merkitsee yleensä suljetumpaa vokaalia kuin vastaava vokaali graviksella varustettuna tai ilman tarketta. Ranskaa lukuun ottamatta se esiintyy vain painollisessa tavussa.

*[[Ranskan kieli|Ranskassa]] akuutti ({{k-fr|accent aigu}}) esiintyy vain e:n päällä: ''é''. Sen ranskankielinen nimi on ''accent aigu'', kun taas toisin päin kaltevan aksentin (`) nimenä on ''accent grave''. Ranskassa ''é'' äännetään aina laveana puolisuppeana etuvokaalina {{IPA|[e]}}, kun taas ''è'' ja ''ê'' äännetään suomen e:n ja ä:n välisenä vokaalina {{IPA|[ɛ]}} ja pelkkä ''e'' tavallisimmin {{IPA|[ə]}}, joskaan viimeksi mainittua ei sanan lopussa yleensä äännetä ollenkaan. Sanan loppukonsonantin (ei kuitenkaan s:n) tai sanan sisällä kahden tai useamman peräkkäisen konsonantin edellä kuitenkin myös pelkkä ''e'' äännetään {{IPA|[e]}} tai {{IPA|ɛ]}}, minkä vuoksi näissä tapauksissa e:n päälle ei tule akuuttia. Toisin kuin muissa romaanisissa kielissä, ranskassa akuutti voi esiintyä myös painottamattomissa tavuissa.

*[[Italian kieli|Italiassa]] akuutti ({{k-it|accento chiuso}}, "suljettu aksentti") on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pakollinen vain sanoissa, joissa useamman kuin yhden tavun viimeinen vokaali on painollinen. Painolliseen ''o'':hon päättyvissä sanoissa ei kuitenkaan käytetä akuuttia (''ó'') vaan [[gravis]]ta (''ò''). Vain e:n päällä sekä akuutti että gravis ovat yleisiä. Akuutti esiintyy tyypillisesti ''-ché'' -loppuisissa sanoissa kuten ''perché'' ("miksi", "koska"), joissakin yksitavuisissa sanoissa kuten ''né'' ("ei... eikä") ja ''sé'' (itsensä) erotukseksi sanoista ''ne'' ("sen") ja ''se'' ("jos"), sekä muutamissa verbimuodoissa kuten ''poté'' ("voi", [[imperfekti]]muoto). Gravis e:n päällä taas esiintyy esimerkiksi verbimuodossa ''è'' ("on"). Joskus akuuttia käytetään myös ''o'':n päällä erottamaan eri sanoja toisistaan, esimerkiksi ''bótte'' ("tynnyri") ja ''bòtte'' ("lyönti"), mutta tämä ei ole pakollista, eikä tavanomaisessa italialaisessa näppäimistössä olekaan ''ó'':ta.

*[[Oksitaani]]ssa akuutti osoittaa vokaalin laatua: ''é'' {{IPA|[e]}} (erotukseksi vokaalista ''è'' {{IPA|[ɛ]}}), ''ó'' {{IPA|[u]}} (erotukseksi vokaalista ''ò'' {{IPA|[ɔ]}}) ja ''á'' {{IPA|[ɔ/e]}} (erotukseksi vokaalista ''à'' {{IPA|[a]}}).

*[[Portugalin kieli|Portugalin kielessä]] akuutti merkitsee muista kielistä poiketen avoimempaa ja [[sirkumfleksi]] suljetumpaa vokaalia: ''á'' {{IPA|[a]}}, ''é'' {{IPA|[ɛ]}} ja ''ó'' {{IPA|[ɔ]}} ovat avoimempia kuin ''â'' {{IPA|[ɐ]}}, ''ê'' {{IPA|[e]}} ja ''ô'' {{IPA|[o]}}. Aksenttia käytetään kuitenkin vain sanoissa, joissa painollinen tavu ei ole muutoin pääteltävissä. Kun paino on yleisten sääntöjen mukaan pääteltävissä, aksenttimerkkejä ei käytetä, eikä sitä, onko kyseessä avoimempi vai suljetumpi vokaali, voida päätellä pelkästään oikeinkirjoituksen perusteella.

 

*Klassisessa [[latina]]ssa akuuttia muistuttava apeksimerkki on pitkän vokaalin merkki.

*[[Tšekin kieli|Tšekissä]] akuutti ({{k-cs|čárka}}): ''á, é, í, ó, ú'' ja ''ý'' merkitsevät pitkiä vokaaleja; vastaavat lyhyet vokaalit ovat ''a, e, i, o, u'' ja ''y''.<ref name=Diacritics>{{verkkoviite | Osoite = http://diacritics.typo.cz/index.php?id=4 | Nimeke = All you need to design a font with correct accents: Acute | Viitattu = 6.7.2016}}</ref> Sanan sisällä tai lopussa pitkän ''u'':n merkkinä käytetään sen sijasta kuitenkin rengasta ({{k-cs|kroužek}}: ''ů''.

*Myös [[iiri]]ssä akuutti ({{k-ga|sineadh fada}}) on myös pitkän vokaalin merkki.

*[[Muinaisnorja]]ssa ''á, é, í, ó, ú, ý'' merkitsivät pitkiä, ''a, e, i, o, u, y'' vastaavia lyhyitä vokaaleja. Joskus myös <ø>:tä vastaava pitkä vokaali merkittiin <ǿ>, mutta tavallisimmin <œ>. Joskus myös muinaisislannissa lyhyen aikaa esiintynyt pitkä /ǫ/ merkittiin akuutilla: <ǫ>, mutta sen ohella käytettiin myös ''ö'':tä tai [[pituusmerkki]]ä: <ǭ>. Tavallisimmin se kuitenkin kirjoitettiin aivan samoin kuin ''á'', joista se olikin kehittynyt [[umlaut]]-ilmiön vaikutuksesta.

* [[Nykykreikka|Nykykreikassa]] kaikkiin monitavuisiin sanoihin kuuluu akuutti painolliselle tavulle, mutta yksitavuisissa sanoissa sitä käytetään erottamaan sanoja toisistaan. Tavallisin tällainen sana on ή ("tai"), joka tällä tavoin erottuu feminiinisestä määrätystä artikkelista η. Muita esimerkkejä ovat πού ("missä") ja που ("kuka", "missä") sekä πώς ("miten") ja πως ("että").

* [[Norjan kieli|Norjassa]] akuutti merkitsee painoa sen esiintyessä tavussa, jossa paino ei muutoin olisi odotettavissa. Useimmissa sanoissa paino on ensimmäisellä tavulla, ja diakriittiset merkit ovat harvinaisia. Sitä käytetään usein, joskin virheellisesti merkitsemään ''-ere'' -loppuisten verbien imperatiivia samoin kuin tanskassa. Verbin ''fare'' imperfektimuoto ''for'' ("matkusti") voidaan vaihtoehtosiesti kirjoittaa ''fór'' edotukseksi prepositiosta ''for''.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://sprakradet.no/Raad/Skriveregler_og_grammatikk/Aksentteikn/ | Nimeke = Diacritics | Kieli = (norjaksi) | Julkaisija = Norwegian language council}}</ref>

* [[Venäjän kieli|Venäjässä]] akuuttia käytetään tavanomaisesti sanakirjoissa osoittamaan painollista tavua. Sitä voidaan käyttää myös erottamaan [[minimipari|minimipareja]] kuten за́мок ("linna"), lausutaan ''zámak'') ja замо́к ("lukko", lausutaan ''zamók'') sekä kysymyssanoja relatiivipronomineista kuten что (painollisena "mikä", painottomana "joka") samaan tapaan kuin espanjassa. Tämä on kuitenkin harvinaista, koska yleensä asiayhteydestä käy ilmi, kumpaa tarkoitetaan eikä painomerkkiä kirjoiteta. Samaa sääntöä noudatetaan [[ukrainan kieli|ukrainan]], [[ruteeni]]n, [[valkovenäjän kieli|valkovenäjän]] ja [[bulgarian kieli|bulgarian]] kielissä.

 

*: í/ý: pitkä {{IPA|[ʊiː]}}, lyhyt {{IPA|[ʊi]}}

*: ó: pitkä {{IPA|[ɔu]}}, {{IPA|[ɛu]}} tai {{IPA|[œu]}}, lyhyt: {{IPA|[œ]}}, paitsi Suðuroyssä {{IPA|[ɔ]}}

*: ú: pitkä {{IPA|[ʉu]}}, lyhyt {{IPA|[ʏ]}}

*:: Kun ú:n jäljessä on kirjainyhdistelmä -gv, se lausutaan {{IPA|[ɪ]}}.

*[[Turkmeenin kieli|Turkmeenissa]] ''ý'' on konsonantti: {{IPA|[j]}}.

*[[Unkarin kieli|Unkarissa]] akuutti merkitsee pitkää vokaalia, kuten edellä mainittiin, mutta kahden vokaalin tapauksessa myös pitkän vokaalin laatu on toisenlainen kuin lyhyen:

 

=== Muita käyttöjä ===

*Kun [[Paštun kieli|paštun kieltä]] kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, kirjaimet ''Ǵǵ'' ja ''Źź'' vastaavat [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisia kirjaimia]] ږ ja ځ,.

*[[Pohjoissaame]]ssa akuutilla varustettuja latinalaisia kirjaimia on painettaessa joskus käytetty korvaamaan tälle kielelle ominaisia kirjaimia ''Áá, Čč, Đđ, Ŋŋ, Šš, Ŧŧ ja Žž'', jos näitä vastaavia kirjasimia ei ollut käytettävissä.<ref name="Svonni">{{kirjaviite | Tekijä = Svonni, E. Mikael | Nimeke = Sámegiel-ruoŧagiel skuvlasátnelistu | Sivu = III | Julkaisija = Sámiskuvlastivra | Vuosi = 1984 | Tunniste = ISBN 91-7716-008-8}}</ref>

*Ennen [[baskin kieli|baskin kielen]] nykyistä kirjakielen standardia (''Batua'') kirjaimien ''r'' ja ''l'' yhteydessä käytettiin akuuttia kaksoiskonsonantin merkkinä. Tämän käytännön oli pannut alkuun [[Sabino Arana]].<ref name=Trask>{{kirjaviite |Tekijä = Trask, Larry |Nimeke = The History of Basque | Julkaisija = Routledge | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 0-415-13116-2}}</ref> Muut kaksoiskonsonantit sen sijaan osoitettiin kahdella samanlaisella kirjaimella.

 

* Se voi osoittaa, että sananpaino on runossa eri tavulla kuin tavallisesti: esimerkiksi ''caléndar'' lausutaan {{IPA|[kəˈlɛn.dɚ]}}, vaikka sana tavallisesti lausutaan {{IPA|[ˈkæl.ən.dɚ]}}).

* Se voi osoittaa painon, [[runomitta]]an liittyvästä syystä on erityisen tärkeä: esimerkiksi ''áll trádes'' sen osoittamiseksi, että sana on lausuttava [[spondee]]na eikä [[Jambi (runomitta)|jambina]], mikä muutoin olisi luonnollisempaa.

 

== Akuutti tietotekniikassa ==