Ero sivun ”Rötösherrajahti” versioiden välillä

'''Rötösherrajahti''' on usein käytetty yhteisnimitys [[1980-luku|1980-luvun]] alkupuolella pidetyille, suurta huomiota herättäneille oikeudenkäynneille, joissa poliitikkoja, virkamiehiä ja yritysjohtajia oli syytettyinäsyytettiin [[lahjonta|lahjusrikoksista]].

Käsitteen ''rötösherrat'' loi kansanedustaja, tullineuvos [[Veikko Vennamo]] – tai oikeastaan hänen puolisonsa Sirkka Vennamo, jonka ideoimia olivat monet [[Suomen Maaseudun Puolue|Suomen maaseudun puolue]]en tunnetuiksitunnetuksi tulleet iskulauseet. Lause "Rötösherrat kuriin!" esiintyi [[Eduskuntavaalit 1983|vuoden 1983 eduskuntavaalien]] edellä puolueen vaalijulisteiden alalaidassa.

Rötösherrajahdin on nähty juontaneen juurensa voimakkaan politiikanvastaisen mielialan noususta ja poliittisen ilmapiirin oikeistolaistumisesta [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] presidenttikauden viimeisinä vuosina. [[Suomen Keskusta|Keskustapuolue]]en katsottiin Kekkosen kaudella saavuttaneen parlamentaarista painoarvoaan suuremman yhteiskunnallisen vaikutusvallan kuin sen parlamentaarinen voima olisi edellyttänyt, joten rötösherrajahdin suurin paine kohdistui siihen. Rajuimman hyökkäyksen kohteeksimaalitauluiksi joutuivat Kekkosen ympärille muodostuneen "hovin" jäsenet. Rötösherrajahtia lietsoi erityisesti SMP ja Veikko Vennamon arveltiin pyrkivän sen avulla kostamaan häneen kohdistuneen syrjinnän ja kasvattamaan puolueensa kannatusta. SMP:n suurvoitto vuoden 1983 eduskuntavaaleissa lieneekin suurimmaksi osaksi ollut juuri sen ansiota, että puolue korosti voimakkaasti, jopa paisutellen, silloisia taloudellisia ja poliittisia väärinkäytöksiä. Rötösherrajahdin taustalla olivat muiden muassa [[Salora-juttu|Salora-]] ja [[Valco]]-jutut 1970- ja 1980-lukujen taitteessa sekä eduskunnan päivärahakiista vuosina 1982–1983.

Varsinainen rikoksiin – monilta osin todellisiin, mutta osittain myös kuviteltuihin – syyllistyneiden ja sellaisiksi leimattujen "jahtaaminen" käynnistyi toden teolla [[Kai Korte|Kai Kortteen]] tultua [[oikeuskansleri]]ksi keväällä [[1982]]. Useimmiten alioikeudessa langetettu tuomio kuitenkin kumottiin tai sitä ainakin lievennettiin hovioikeudessa. Lopulta myös presidentti [[Mauno Koivisto]] pyrki hillitsemään syyttäjien intoa nostaa syytteitä, kunkoska moni oikeusjuttu oli kuivunut kokoon siitä syystä, että syyte oli nostettu "varmuuden vuoksi", ilman varmaa näyttöä. Suurimmat ja eniten julkisuutta saaneet rötösherrajahdin aikaisista oikeudenkäynneistä olivat niin sanottu [[Noppa-juttu]], jonka oikeuskäsittely venyikesti yli kuudenkuusi vuoden mittaiseksivuotta, sekä [[Helsinki|Helsingin]] kaupunginhallituksen jäseniä ja metrotoimistoa vastaan käyty niin sanottu [[metrojupakka]]. Jälkimmäisen toi julkisuuteen helsinkiläinen toimittaja [[Liisa Kulhia]], joka nousi eduskuntaan vuoden 1983 vaaleissa. Seuraavana syksynä Helsingin kaupunginhallituksen jäsen [[Ilkka Hakalehto]] puolestaan paljasti lahjusskandaalin, joka tunnetaan nimellä [[Naurissaaren lahjusjupakka]].

Rötösherrajahti alkoi hiipua sen jälkeen, kun komisario [[Sulo Aittoniemi]] syksyllä [[1984]] siirrettiin sivuun Noppa-jutun tutkimusten johdosta. Aittoniemi syytti syrjäyttämisestään [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n johtoa syrjäyttämisestä. Aittoniemen mukaan hänen paikalleen haluttiin "vaarattomampi" henkilö.<ref>''Tampereen kasvot'', Sanasato 1997, Tampere, s. 8. </ref>