Ero sivun ”Pohjan sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Sodan siirtyminen Tanskaan 1657: 19.15.14.10.1 varför här var typå och missad world? Titta på det här artikkel Wikipedia satans. Det är inte bra. Kance nu. |
p turha rivinvaihto pois ym. Merkkaus: Kumoaminen |
||
Rivi 68:
Alankomaiden tukemana Tanska julisti 1. kesäkuuta 1657 sodan Ruotsille, tavoitteenaan vallata [[Bremenin hiippakunta|Bremenin]] ja [[Verdenin hiippakunta|Verdenin hiippakunnat]]. Fredrik III:n luulo, että Ruotsi olisi täysin työllistetty Puolassa osoittautui vääräksi, kun Kaarle käänsikin huomionsa sotaan Tanskaa vastaan. Kaarle marssitti armeijansa Puolasta [[Schleswig-Holstein|Holsteiniin]] ja valtasi Bremenin hiippakunnan takaisin Tanskalta. Syksyn aikana Ruotsi otti koko [[Jyllanti|Jyllannin]] haltuunsa.
[[kuva:Tåget över stora bält.jpg
Kaarle X Kustaan oli saatava sota Tanskaa vastaan nopeasti päätökseen. Itämeren herruus oli tanskalais-hollantilaisella laivastolla, eikä Kaarle päässyt nousemaan maihin Tanskan saarille pakottaakseen Tanskan rauhaan. Apuun tuli kuitenkin poikkeuksellisen ankara talvi, [[Tanskan salmet]] jäätyivät ja Kaarle pääsi etenemään Tanskan saarille uhkaamaan [[Kööpenhamina]]a. Tanska pakotettiin 26. helmikuuta 1658 solmimaan raskas [[Roskilden rauha]], jossa Tanska menetti Etelä-Ruotsin maakuntansa, [[Trondheim]]in ja [[Bornholm]]in. Huhtikuussa saatiin aikaan myös välirauha venäläisten kanssa, mutta Brandenburg, keisari ja Puola jatkoivat taistelua Ruotsia vastaan.
Roskilden rauhan ehdot eivät kuitenkaan riittäneet Kaarlelle, joka tarvitsi lisää rahaa rahoittaakseen Ruotsin suurvaltapyrkimykset. Preussin satamien tullitulot oli mahdollista saada takaisin hyökkäämällä Brandenburgia vastaan, mutta se todennäköisesti olisi kääntänyt Ruotsia vastaan myös [[Ranska]]n, Englannin ja Alankomaat. Kaarle asetti tavoitteekseen Tanskan lopullisen lyömisen ja [[Juutinrauman tulli]]tulojen saamisen Ruotsin hallintaan.
Elokuun alussa 1658 Ruotsin laivasto vei Kaarlen armeijan [[Själlanti|Själlantiin]] ja lokakuussa aloitettiin Kööpenhaminan piiritys. Alankomaat ja kolmiliitto (Brandenburg, Puola ja keisari) ryhtyivät tukemaan Tanskaa. Hollannin laivasto voitti Ruotsin laivaston [[Juutinrauman meritaistelu]]ssa lokakuun 29. päivä ja Brandenburgin 30 000 miehen armeija eteni Holsteiniin. Helmikuussa 1659 Kaarlen armeija teki epäonnistuneen rynnäkön Kööpenhaminan valtaamiseksi. Toukokuussa myös Englanti liittyi tukemaan Tanskaa ja lähetti avuksi laivastonsa. Lokakuussa Brandenburgin armeija eteni mantereelta Tanskan saarille. Itämeren etelärannalla Ruotsilla oli enää muutama kaupunki hallussaan.
Valmistellessaan Ruotsin armeijan hyökkäystä Norjaan Kaarle X Kustaa kuoli yllättäen 13. helmikuuta 1660. Seuraaja [[Kaarle XI]] oli vasta nelivuotias. Alankomaiden välityksellä solmittiin [[Kööpenhaminan rauha]], jossa Ruotsi luovutti Trondheimin ja Bornholmin takaisin Tanskalle.
| |||