Ero sivun ”Taivaankansi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p p
määritelmä kielitoimiston mukaan
Rivi 1:
[[Kuva:Suomimaailma.jpg|thumb|Kuvassa taivaankansi peittää litteän [[maankiekko|maankiekon]] Muinaissuomalaisen maailmankuvan havainnollistus.]]
[[kuva:akselikallistuma.png|thumb|right|Taivaankansi ekvaattoreineen.]]
'''Taivaankansi''' on taivaanrannan yläpuolella näkyvä osa [[taivaanpallo]]a, kuviteltua pallopintaa, jonka keskipisteessä katsoja on ja jolla taivaankappaleet näyttävät sijaitsevan.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|taivaankansi}}</ref><ref>{{Kielitoimiston sanakirja|taivaanpallo}}</ref>
Tähtitieteessä ja navigoinnissa '''taivaankansi''' on valtaisa kuvitteellinen pyörivä pallonkehä jonka keskipiste ja akseli ovat samat kuin [[maapallo]]n. Kaikki [[taivaankappale]]et voidaan käsittää pallon pintaan kiinnitetyiksi. Maan [[päiväntasaaja]] ja [[maapallon navat|navat]] taivaankannelle [[projektio|projisoituina]] määrittelevät [[taivaanekvaattori]]n ja taivaannavat. {{Lähde}}
 
[[Antiikin Kreikka|Antiikin kreikkalaisten]] käsitykset maata ympäröivistä [[sfääri|sfääreistä]] perustuivat taivaankannen illuusioon. Kreikkalaisten kiinteät, pallonmuotoiset sfäärit ympäröivät maata joka puolelta. Niitä oli useampia sisäkkäin, keskellä maa. Eri sfääreihin oli kiinnittyneenä eri taivaankappaleita, ja sfäärien pyörintä itsensä ympäri aiheutti taivaankappaleiden liikkeet taivaalla. Uloimpana sfäärinä oli nykyistä taivaankannen käsitystä lähimmin vastaava, joskin nykyisin kuvitteelliseksi tiedetty "[[tähti|kiintotähtien]]" taivaankansi.{{Lähde}}
 
[[Kuva:Suomimaailma.jpg|thumb|Kuvassa taivaankansi peittää litteän [[maankiekko|maankiekon]] Muinaissuomalaisen maailmankuvan havainnollistus.]]
[[File:Universum.jpg|thumb|[[Keskiaika]]isen mytologisen maailmankuvan mukainen taivaankansi.]]
==Mytologinen taivaankansi==
[[FileKuva:Universum.jpg|thumb|[[Keskiaika]]isen mytologisen maailmankuvan mukainen taivaankansi.]]
Muinaisena selityksenä taivaan olemuksesta taivaankansi oli useimmiten kiinteä, kupumainen kansi, joka peittää maan. Taivaankannen alainen maa on useinkin [[litteä maa]]npinta. Taivaan sininen väri johtuu taivaankannen värityksestä. Taivaankannessa saattaa olla aukkoja, joista ulkopuolinen kirkkaus pääsee sisään; ne ovat [[tähti|tähtiä]]. [[Maailmanpylväs|Maailmanpylväät]], [[Maailmanpuu]], vuoret tai [[jättiläinen|jättiläiset]] tukevat taivaankantta.{{Lähde}}
 
Rivi 12 ⟶ 11:
 
Myös suomalaisilla ja skandinaaveilla tiedetään olleen monikerroksiset taivaankannet. Suomalaisilla oli erilaisia käsityksiä taivaiden määristä. Skandinaavien taivaankantta kannatteli [[maailmanpuu]], joka tunnetaan myös joiltakin Lähi-idän kansoilta, myös heprealaisilta, kuten myös suomalaisten sukulaisilta. Muinaissuomalaisten taivaankantta piti pystyssä yksi [[maailmanpylväs]] taivaankannen keskikohdalta, pohjantähden alta, samaan tapaan kuin kodan keskipylväs. Suomalaiset kutsuivat taivaankantta myös [[kirjokansi|kirjokanneksi]]. Suomensukuisten uskomus maailman syntymisestä munasta viittaa käsitykseen pyöreästä taivaankannesta.{{Lähde}}
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
[[Luokka:Mytologia]]