Ero sivun ”Samanidit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 39:
Poiketen edeltäjistään saffarideista samanidit tukeutuivat kalifin arvovaltaan oman hallintonsa ideologisena tukipilarina. [[Sunnalaisuus|Sunnalaisuuden]] mukaan vain kalifin suostumuksella valtaa käyttävät olivat laillisija hallitsjoita ja samanidihallitsijat eivät käyttäneet [[emiiri]]ä korkeampaa arvonimeä. Kalifilta haettiin hyväksyntä toimille mahdollisuuksien mukaan, mutta todellisuudessa vaaraa kalifin puuttumisesta samanidien toimintaan ei ollut. [[Šiialaisuus|Šiialaiset]] [[bujidit]] olivat vallanneet Bagdadin 900-luvulla ja he pitivät kalifia käytännössä kotiarestissa. Persialaistaustaisten samanidien nousu merkitsi persialaisen kulttuurin korostamista arabialaisen kulttuurin kustannuksella. Heidän alaisuudessaan kehittynyt persialais-islamilainen korkeakulttuuri tuotti monia tunnettuja runoilijoita, oppineita ja [[suufilaisuus|suufilaisia]] mystikkoja [[persian kieli|persiasta]] tullessa samalla pääasiallinen kirjakieli.<ref name="afg" /> Talous ja kauppa kukoistivat pitkään samanidien alueella ja samanidien lyömistä hopeakolikoista tuli yleinen valuutta Pohjois-Aasiassa.<ref name="brit" /> Hopeaa saatiin [[Ferghana]]n ja [[Badakhšan]]in hopeakaivoksista. 900-luvun arabimaantieteilijät, kuten [[Ibn Hawkal]] ja [[al-Muqaddasi]] kirjoittivat samanidien valtakunnan alhaisesta verotuksesta ja elintarvikkeiden kohtuullisista hinnoista.<ref name="afg" />
Persialaisen kulttuurin kukoistaessa samanidien alueella [[iranilaiset kansat|iranilaisten kansojen]] aikanaan asuttamat arot heidän alueidensa pohjoispuolella [[turkkilaiset kansat|turkkilaistuivat]]. Islamilaisessa maailmassa oli 800-luvulla yleistynyt käytäntö sotilasorjien käytöstä. Orjasotilaat otettiin usein sotaisina pidetyistä turkkilaisista heimoista ja samanidien sotilasluokka turkkilaistui nopeasti. Heikon samanidiemiiri [['Abd al-Malik]]in valtakaudella (954–961) todellista valtaa käytti hänen turkkilaisen henkivartiokaartinsa päällikkö [[Alp Tegin]]. Emiirin kuoltua Alp Tegin yritti nostaa valtaistuimelle oman suosikkinsa, mutta valtaan nousi kipailevien ryhmittymien ehdokas. Alp Tegin pakeni [[Kabul]]in laaksoon, jonne hän alkoi rakentaa uuttaa voimakeskusta. Hänen poikansa [[Sebük Tegin]] oli isäänsä vallassa seuratessaan muodollsiesti samanidien kuvernööri. Samanideja uhkasi nyt kuitenkin myös uusi uhkatekijä. Syrdarjan taakse oli muodostunut voimakas [[karakhanidit|karakhanidien]] heimoliitto samalla kun toisella suunnalla Persiassa yliote alkoi siirtyä bujideille. Heikkenevät samanidit kutsuivat apuun Sebük Teginin, joka otti vastineeksi haltuunsa [[Khorasan]]in alueen. Vuonna 996 alkoi karakhanidien sotaretki samanideja vastaan ja Sebük Tegin petti samanidit liittoutuen hyökkääjien kanssa. Samanidien pääkaupunki Buhara antautui ilman vastarintaa vuonna 999.<ref name="afg" /> Viimeinen samanidiemiiri [[Ismai'l II]] murhattiin vuonna 1005.<ref name="brit" /> [[Ghazni]]n kaupungin mukaan nimettyjen [[ghaznavidit|ghaznavidien]] perustajana sittemmin tunnettu Sebük Tegin jakoi samanidien valtakunnan karakhanidien kanssa Amudarjan muodostaessa valtakuntien rajan.<ref name="afg" />
==Kulttuuri==
| |||