Ero sivun ”Pohjois-Pohjanmaan maakunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 185.166.186.81) ja palautettiin versio 17312247, jonka on tehnyt Pahkiqaz |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 60:
Pohjois-Pohjanmaa on vähäjärvistä aluetta (järvisyys alle 6 %). Poikkeuksen muodostaa Kuusamon seutu, jossa järvisyys on 12–14 % maa-alasta. Maakunnan koillisosan järvet ovat jääkautisen mannerjään vaikutuksesta melko säännöllisesti suuntautuneita. Koillismaan suurimpia järviä ovat [[Kitkajärvi|Kitkajärvet]] (Yli- ja Ala-Kitka) Kuusamon ja Posion rajalla sekä Pudasjärven [[Puhosjärvi]] ja [[Jongunjärvi]], Kuusamon [[Muojärvi]], [[Kuusamojärvi]], [[Iijärvi]], [[Iso-Kero]] ja [[Irnijärvi]] ja Taivalkosken [[Kostonjärvi]] ja [[Tyräjärvi]]. Ainoa vähäjärvisellä rannikkoseudulla sijaitseva suurempi järvi on [[Ii]]n [[Oijärvi]]. Laajin kokonaan Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitseva järvi ja maakunnan nimikkojärveksi valittu [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven]] [[Pyhäjärvi (Pyhäjärvi)|Pyhäjärvi]] sijaitsee puolestaan Suomenselän alueella maakunnan eteläkulmalla, jossa Keski-Suomi ja Pohjois-Savo tulevat nopeasti vastaan ja maisemat vaihettuvat Pohjanmaasta [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomeksi]].
Valtaosa Pohjois-Pohjanmaan vesistä laskee länteen Pohjanlahteen, mutta osa laskee Maanselän päävedenjakajan vaikutuksesta itään [[Vienanmeri|Vienanmereen]]. Suomenselän vedenjakajalta alkavat Kalajoen, Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöt peittävät maakunnan lounaisosan miltei kokonaisuudessaan. Siikajoen ja Oulujoen vesistön väliin jää samaan suistoon laskeva, [[Liminganjoki|Liminganjoen]], [[Temmesjoki|Temmesjoen]], [[Tyrnävänjoki|Tyrnävänjoen]] ja [[Ängeslevänjoki|Ängeslevänjoen]] muodostama vesistö. Maakunnan keski- ja itäosia hallitsee Maanselän vedenjakajalta alkava Oulujoen vesistö, joka kattaa runsaan kolmanneksen koko maakunnan pinta-alasta. Vesistön keskusjärvi on Kainuun puolella sijaitseva [[Oulujärvi]]. Oulujoen vesistön pohjoispuolelta jää maakunnan alueelle vielä valtaosa [[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] vesistöä, [[Iijoki|Iijoen]] vesistö ja [[Kuivajoki|Kuivajoen]] vesistö alajuoksultaan. Koillisessa Kuusamon järvialueen vedet virtaavat Maanselän vedenjakajan jakamina Vienanmereen [[Koutajoki|Koutajoen]] vesistön kautta; tähän kuuluvat [[Oulankajoki|Oulankajoen]] ja [[Kitkajoki|Kitkajoen]] jylhät [[koski|erämaakosket]]. Kuusamon reitin latva-alueen järviä lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan kaikkia suurimpia [[järvi]]ä säännöstellään. Oulujoki on valjastettu kokonaisuudessaan energiantuotantoon, ja koko vesistö on
Pohjois-Pohjanmaa kuuluu [[Boreaalinen vyöhyke|keskiboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen]], joka on [[Etelä-Suomi|Etelä-]] ja [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomen]] välistä vaihettumisvyöhykettä. Koillismaa tosin kuuluu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvimaantieteellisessä alajaossa valtaosa alueesta kuuluu [[Pohjanmaa]]n–[[Kainuu]]n vyöhykkeeseen, koillisosat lukeutuvat jo [[Peräpohjola]]an. Maakunnan metsävaltaisimmat alueet sijaitsevat idässä, missä metsää on 60–70 % maa-alasta, muualla maakunnassa 50–60 %. Ilmastollisista ja maaperällisistä syistä puuston kasvu on Pohjois-Pohjanmaalla koko maan keskimääräistä kasvua heikompaa. Alueen valtapuu on [[mänty]]; sen osuus puuston kokonaismäärästä on yli puolet. [[Metsäkuusi|Kuusta]] on 23–35 % ja [[Lehtipuut|lehtipuita]] 15–20 %. Rehevimmät kasvillisuusalueet sijaitsevat jokilaaksoissa ja Koillismaalla; Kuusamo onkin Suomen pohjoisimpia lehtokeskusalueita.
| |||