Ero sivun ”Pohjois-Pohjanmaan maakunta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 185.166.186.81) ja palautettiin versio 17312247, jonka on tehnyt Pahkiqaz
Rivi 16:
'''Pohjois-Pohjanmaa''' ({{k-sv|Norra Österbotten}}) on [[Suomi|Suomen]] [[maakunta]], joka sijaitsee Suomen keskiosassa [[Perämeri|Perämeren]] rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin. Maakunnan pinta-ala oli {{Päiväys|{{Suomen maakunta/pinta-ala|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta maa-alueita on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² ja sisävesiä {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km². Maakunnalla on lisäksi merialueita {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km². Pinta-alaltaan maakunta on Suomen toiseksi suurin. Maakunnan väkiluku oli {{Päiväys|{{Suomen maakunta/väkiluku|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen maakunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä,<ref name="maakunnanvakilukuviite" /> ja se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin. Pohjois-Pohjanmaa on [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan]] ja [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan]] ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta Suomessa. Väestötiheys on {{formatnum: {{Suomen maakunta/väestötiheys|{{PAGENAME}} }} }} asukasta neliökilometrillä. Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on [[Oulu]]. Pohjois-Pohjanmaa rajoittuu pohjoisessa [[Lapin maakunta|Lappiin]], idässä [[Kainuun maakunta|Kainuu]]seen ja [[Venäjä]]än, etelässä [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savoon]], [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomeen]] ja [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaahan]] sekä lännessä Pohjanlahteen.
 
Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisia osa-alueita ovat [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]], [[Siikajoki|Siikajoen]], [[Oulujoki|Oulujoen]] ja [[Iijoki|Iijoen]] laaksot. Lisäksi [[Kalajoki|Kalajokilaakso]], [[Oulun Eteläinen]], luetaan Pohjois-Pohjanmaahan lähinnä hallinnolliselta pohjalta, ja se muodostaakin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan välisen vaihettumisvyöhykkeen. Pohjois-Pohjanmaan koillisosan kunnat [[Pudasjärvi]], [[Taivalkoski]] ja [[Kuusamo]] muodostavat yhdessä Lapin maakuntaan kuuluvan [[Posio]]n kanssa ns. [[Koillismaa]]n.

==Historia==
{{Pääartikkeli|[[Pohjois-Pohjanmaan historia]]}}
Pohjois-Pohjanmaa on osa laajaa [[Pohjanmaa|Pohjanmaan historiallista maakuntaa]], jonka alue kattaa nykyisin kuusi erillistä nykymaakuntaa: [[Pohjanmaa]], [[Etelä-Pohjanmaa]], [[Keski-Pohjanmaa]], [[Pohjois-Pohjanmaa]], [[Kainuu]] ja [[Lapin maakunta|Lapin]] eteläosa ([[Peräpohjola]]). Pohjois-Pohjanmaan vanhimmat asutuslöydöt on ajoitettu [[Suomusjärven kulttuuri]]kaudelle. Alueen ensimmäisiä suomalaisasukkaita olivat [[Häme|hämäläiset]], jotka nousivat pohjoiseen merenrantaa pitkin. Hämäläisiä houkuttivat mm. turkikset ja Pohjanmaan jokilaaksojen hedelmälliset viljelymaat, ja he toivatkin maanviljelyn alueelle. Kiinteää suomalaisasutusta Pohjanlahden rannikolle syntyi [[1300-luku|1300-luvulla]], kun aluetta alettiin asuttamaan voimaperäisesti [[Pähkinäsaaren rauha]]n jälkeen. Näihin aikoihin myös kristinusko vakiintui alueelle. [[1400-luku|1400-]] ja [[1500-luku|1500-luvulla]] [[Ruotsi]] ja [[Venäjä]] kävivät sotia [[Perämeri|Perämeren]] rannikon omistuksesta, ja Pohjois-Pohjanmaalle kohdistui lukuisia venäläisten tekemiä ryöstö- ja hävitysretkiä. 1500-luvun lopulla [[Oulujoki|Oulujoen]] suistoon rakennettiin [[Oulun linna]]. Tälle paikalle alkoi vähitellen kehittyä [[Oulu]]n kaupunki, joka perustettiin [[1605]].
 
Pohjois-Pohjanmaan rannikon talouselämän perustan muodostivat pitkään laivanrakennus ja merenkulku; myöhemmin asutus levisi sisämaahan Pohjanmaan jokivarsia pitkin. Pohjanmaan joet osoittautuivat hyviksi kalastusalueiksi ja kuljetusväyliksi (tervan ja tukkien kuljetus), ja niiden varvarsille syntyi vähitellen erikokoisia kauppapaikkoja. Karjanhoito ja metsätalous (lähinnä tervanpoltto) yleistyivät. [[1800-luku|1800-luvulla]] maakuntaan syntyi laajamittaista teollisuutta, etenkin sahateollisuutta.
 
==Luonto==