Ero sivun ”Pohjois-Pohjanmaan maakunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lapsia |
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta sotkemisena (tehnyt 185.166.186.81) ja palautettiin versio 17160746, jonka on tehnyt SeppVei |
||
Rivi 16:
'''Pohjois-Pohjanmaa''' ({{k-sv|Norra Österbotten}}) on [[Suomi|Suomen]] [[maakunta]], joka sijaitsee Suomen keskiosassa [[Perämeri|Perämeren]] rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin. Maakunnan pinta-ala oli {{Päiväys|{{Suomen maakunta/pinta-ala|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km², josta maa-alueita on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² ja sisävesiä {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km². Maakunnalla on lisäksi merialueita {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }} km². Pinta-alaltaan maakunta on Suomen toiseksi suurin. Maakunnan väkiluku oli {{Päiväys|{{Suomen maakunta/väkiluku|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen maakunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä,<ref name="maakunnanvakilukuviite" /> ja se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin. Pohjois-Pohjanmaa on [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan]] ja [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan]] ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta Suomessa. Väestötiheys on {{formatnum: {{Suomen maakunta/väestötiheys|{{PAGENAME}} }} }} asukasta neliökilometrillä. Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on [[Oulu]]. Pohjois-Pohjanmaa rajoittuu pohjoisessa [[Lapin maakunta|Lappiin]], idässä [[Kainuun maakunta|Kainuu]]seen ja [[Venäjä]]än, etelässä [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savoon]], [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomeen]] ja [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaahan]] sekä lännessä Pohjanlahteen.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisia osa-alueita ovat [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]], [[Siikajoki|Siikajoen]], [[Oulujoki|Oulujoen]] ja [[Iijoki|Iijoen]] laaksot. Lisäksi [[Kalajoki|Kalajokilaakso]], [[Oulun Eteläinen]], luetaan Pohjois-Pohjanmaahan lähinnä hallinnolliselta pohjalta, ja se muodostaakin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan
==Historia==
Rivi 28 ⟶ 26:
==Luonto==
[[Tiedosto: Kiiminki River May2009 001.jpg|thumb|230px|Kiiminkijoki Kiimingissä]]
Pohjois-Pohjanmaan luonnonmaisemia luonnehtivat Perämereen
===Pinnanmuodot===
Koko maakuntaa tarkasteltaessa pinnanmuodot ovat varsin vaihtelevia. Maakunnan maankamara viettää idästä länteen vesistöjen virtaussuuntien mukaisesti. Ainoastaan osa [[Kuusamo]]n seudusta kuuluu jo [[Vienanmeri|Vienanmereen]] suuntautuvaan alueeseen. Maasto kohoaa loivasti erityisesti [[Kalajoki (joki)|Kalajoen]], [[Siikajoki (joki)|Siikajoen]] ja [[Oulujoki|Oulujoen]] [[laakso]]issa, missä sadan metrin korkeustaso saavutetaan vasta noin sadan kilometrin päässä rannikosta. [[Pyhäjoki (joki)|Pyhäjoen]] ja Siikajoen välisellä seudulla , [[Vihanti|Vihannin]] alueella sadan metrin taso tulee vastaan kuitenkin jo parin [[peninkulma]]n päässä Perämerestä.
[[Tiedosto:Liminka field 20080726 01.jpg|thumb|230px|Pohjois-Pohjanmaan lakeutta Limingassa.]]
Suhteelliset korkeusvaihtelut poikkeavat erittäin suuresti maakunnan eri osissa. Tasaisinta on rannikkoalueella, joka on korkeussuhteiltaan lakeutta (korkeuserot 5–10 metriä), Oulujoen ympäristössä ja rannikon läheisyydessä jopa tasankoa (alle 5 m). Suomenselän vedenjakajalla sekä [[Oulujärvi|Oulujärven]] luoteis- ja pohjoispuolisilla seuduilla korkeussuhteet ovat pääasiallisesti kankaremaata (10–20 m) ja mäkimaata (20–50 m). Korkeimmat kohdat yltävät
Vuorimaata (50–200 m) ja paikoin jopa ylhiömaata (yli 200 m) olevan Koillismaan korkeimmat kohdat kohoavat Kuusamon vaaraseudulla puolestaan lähes 500 metrin korkeuteen merenpinnasta; Pohjois-Pohjanmaan korkein kohta on [[Rukatunturi]] (500 m). Muita Koillismaan jykevien vaarajonojen tunnettuja vaaroja ovat [[Iso-Syöte]], [[Pyhitysvaara]], [[Iivaara]] ja [[Valtavaara]].
Rivi 51 ⟶ 47:
===Maaperä===
[[Tiedosto:Rokuan kansallispuisto.JPG|thumb|230px|Pitkäjärvi Rokuan kansallispuistossa.]]
Vaihtelevan paksuinen [[Moreeni|pohjamoreenivaippa]] verhoaa kallioperää lähes kaikkialla. Laajimmat avokallioesiintymät sijaitsevat Kala- ja Pyhäjokien välisellä rannikkovyöhykkeellä lounaassa sekä Perämeren rannikolla [[Ii]]n [[Kuivaniemi_(kylä)|Kuivaniemellä]]. [[Jääkausi|Jäätikön]] liikesuuntaa kuvastavia virtaviivaisia moreeniselänteitä, [[Drumliini|drumliineita]], esiintyy erityisen paljon Kuusamossa, missä ne tekevät maisemasta itä–kaakkoissuuntaan hyvin juovaisen. Drumliineita esiintyy laajoina kenttinä myös lähempänä rannikkoa muun muassa Limingassa, [[Ylikiiminki_(kaupunginosa)|Ylikiimingin]]–[[Utajärvi|Utajärven]] seudulla ja Kalajoen vesistöalueella.
Maisemakuvaa elävöittävät lukuisat [[harju|pitkittäisharjut]], jotka suuntautuvat etelässä luoteesta kaakkoon, mutta pohjois- ja koillisosissa usein jo lännestä itään. Huomattavimpia Oulujokilaakson eteläpuolisia harjumuodostumia ovat [[Kalajoki|Kalajoen]]–[[Reisjärvi|Reisjärven]] harju, Raahen harju ja Hailuodon–[[Rokua]]n harju, joka jatkuu [[Sotkamo]]on ja sieltä edelleen [[Salpausselät|Salpausselille]] ja [[Pohjois-Karjala]]n reunamuodostumiin. Rokuan harjujakso laajenee [[Vaala]]n ja Utajärven rajalla mahtavaksi [[Rokuanvaara]]ksi. Rokuan koillispuolella ovat muun muassa Kuusamon harju, Haukiputaan–[[Paltamo]]n harju sekä pohjoisessa jäätikkökielekkeiden äärelle syntynyt mittava [[Pudasjärvi|Pudasjärven]]–Taivalkosken saumamuodostuma, joka ulottuu [[Suomussalmi|Suomussalmen]] [[Hossa]]an saakka.
[[Tiedosto: Kalajoki dunes.JPG|thumb|230px|Kalajoen Hiekkasärkkien rantadyynejä ja hiekkasärkkää meressä.]]
Laajoja [[sora]]- ja [[hiekka]]esiintymiä on lisäksi koillisosan laaksontäytteissä ja muissa jäätikön ulkopuolelle syntyneissä
[[Turve|Turpeen]] osuus maapeitteestä on erityisen voimakas Pyhäjokilaaksosta aina maakunnan pohjoisrajalle ulottuvalla alueella, joka myötäilee Perämerta noin sadan kilometrin levyisenä vyöhykkeenä. Varsinkin vyöhykkeen sisäosissa soiden osuus pinta-alasta on huomattava.
| |||