Ero sivun ”Pohjois-Pohjanmaan maakunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
asukaslukuja |
lapsia |
||
Rivi 51:
===Maaperä===
[[Tiedosto:Rokuan kansallispuisto.JPG|thumb|230px|Pitkäjärvi Rokuan kansallispuistossa.]]
Vaihtelevan paksuinen [[Moreeni|pohjamoreenivaippa]] verhoaa kallioperää lähes kaikkialla. Laajimmat avokallioesiintymät sijaitsevat Kala- ja Pyhäjokien välisellä rannikkovyöhykkeellä lounaassa sekä Perämeren rannikolla [[Ii]]n [[Kuivaniemi_(kylä)|Kuivaniemellä]]. [[Jääkausi|Jäätikön]] liikesuuntaa kuvastavia virtaviivaisia moreeniselänteitä, [[Drumliini|drumliineita]], esiintyy erityisen paljon Kuusamossa, missä ne tekevät maisemasta itä–kaakkoissuuntaan hyvin juovaisen. Drumliineita esiintyy laajoina kenttinä myös lähempänä rannikkoa muun muassa Limingassa, [[Ylikiiminki_(kaupunginosa)|Ylikiimingin]]–[[Utajärvi|Utajärven]] seudulla ja Kalajoen vesistöalueella. bädäpääää kaljaoen naiset... Kalajoen alueella on myös laajoja kumpu- ja [[ablaatio]]moreenikenttiä. Muualla kumpumoreeneita on erityisesti [[Raahe]]n seuduilla.
Maisemakuvaa elävöittävät lukuisat [[harju|pitkittäisharjut]], jotka suuntautuvat etelässä luoteesta kaakkoon, mutta pohjois- ja koillisosissa usein jo lännestä itään. Huomattavimpia Oulujokilaakson eteläpuolisia harjumuodostumia ovat [[Kalajoki|Kalajoen]]–[[Reisjärvi|Reisjärven]] harju, Raahen harju ja Hailuodon–[[Rokua]]n harju, joka jatkuu [[Sotkamo]]on ja sieltä edelleen [[Salpausselät|Salpausselille]] ja [[Pohjois-Karjala]]n reunamuodostumiin. Rokuan harjujakso laajenee [[Vaala]]n ja Utajärven rajalla mahtavaksi [[Rokuanvaara]]ksi. Rokuan koillispuolella ovat muun muassa Kuusamon harju, Haukiputaan–[[Paltamo]]n harju sekä pohjoisessa jäätikkökielekkeiden äärelle syntynyt mittava [[Pudasjärvi|Pudasjärven]]–Taivalkosken saumamuodostuma, joka ulottuu [[Suomussalmi|Suomussalmen]] [[Hossa]]an saakka.
[[Tiedosto: Kalajoki dunes.JPG|thumb|230px|Kalajoen Hiekkasärkkien rantadyynejä ja hiekkasärkkää meressä.]]
Laajoja [[sora]]- ja [[hiekka]]esiintymiä on lisäksi koillisosan laaksontäytteissä ja muissa jäätikön ulkopuolelle syntyneissä
[[Turve|Turpeen]] osuus maapeitteestä on erityisen voimakas Pyhäjokilaaksosta aina maakunnan pohjoisrajalle ulottuvalla alueella, joka myötäilee Perämerta noin sadan kilometrin levyisenä vyöhykkeenä. Varsinkin vyöhykkeen sisäosissa soiden osuus pinta-alasta on huomattava.
| |||