Ero sivun ”Helatorstai” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
 
Koska [[Pääsiäisen laskeminen|pääsiäisen ajankohta]] liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta [[2. kesäkuuta]], kun vuonna 2012 se oli [[17. toukokuuta]] ja vuonna 2013 jo [[9. toukokuuta]].
 
Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin ''Kristuksen taivaaseenastumisen päivä''.<ref name=KirkTied /><ref>[http://almanakka.helsinki.fi Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivusto,] jossa on skannattuja kopioita vanhoista almanakoista (vertaa toukokuun sivuja 1972 ja 1973 tai 1991 ja 1992)</ref> (joskus myös muodossa 'Kristuksen taivaaseenastumispäivä!). Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti ''Kristi himmelsfärdsdag''.
 
2010-luvulla helatorstai sijoittuu kalenteriin seuraavasti:
Rivi 45 ⟶ 47:
|}
 
===Nimen helatorstai alkuperä===
Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa ''hela'' viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan ''helg''. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta ''helghathorsdagh'', joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, [[rukoussunnuntai]]n, ja helatorstain välisinä päivinä, [[kanttaanpyhät|kanttaanpyhinä]], kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.<ref name=KirkTied />
 
===Helatorstain pakanallinen historia===
Pakanuuden ajalta periytyvä hela on kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun, ja sitä vietetään, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.<ref name="ReferenceA">Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita.<ref name="ReferenceA"/> Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. Tavat ovat yhä paikoin elossa. Simaa juodaan, käydään lemmensaunassa ja tehdään lemmentaikoja. Nuoret myös tanssivat kokoilla.
 
 
Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin ''Kristuksen taivaaseenastumisen päivä''.<ref name=KirkTied /><ref>[http://almanakka.helsinki.fi Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivusto,] jossa on skannattuja kopioita vanhoista almanakoista (vertaa toukokuun sivuja 1972 ja 1973 tai 1991 ja 1992)</ref> Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti ''Kristi himmelsfärdsdag''.
===Helatorstai muualla maailmassa===
Helatorstai on julkinen vapaapäivä Belgiassa, Haitissa, Alankomaissa, Indonesiassa, Islannissa, Itävallassa, Kolumbiassa, Liechtensteinissa, Luxemburgissa, Madagaskarilla, Namibiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Vanuatulla.