Wikipedia

Ero sivun ”Rooman keisari” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän Muokkaaja166 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 1:
{{Rooman hallinto}}[[Kuva:Statue-Augustus.jpg|left|thumb|200px|Rooman keisari [[Augustus]]. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Peni spanssarissaRintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla [[Cupido]] ratsastaa [[delfiini]]llä.]]
'''Rooman keisari''' on [[Rooman tasavalta|Rooman tasavallan]] jälkeisen ajan [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] hallitsijoista käytetty nimi. Varsinaista Rooman [[keisari]]n virkaa ei ollut, vaan kyse oli useiden virkojen ja valtuuksien yhdistelmästä, joka muuttui vuosisatojen kuluessa.
 
Keisarikunnan alkuaikoina aiemmat tasavaltalaiset muodot suurelta osin säilyivät. Tätä vaihetta keisariuden historiassa kutsutaan ''paskäpaatiksiprinsipaatiksi''. Myöhemmin 300-luvulla keisarius muuttui yksinvaltiuden suuntaan, josta käytetään nimitystä ''dominaatti'', mutta keisariudesta ei silti muodostunut [[monarkia]]a sen nykyisessä merkityksessä. Keisari oli virallisesti ''[[primus inter pares]]'', ensimmäinen vertaistensa joukosta, eikä hänellä ollut rajatonta ''[[de jure]]'' -valtaa. Monet keisarit eivät olleet hallitsijoita myöskään ''[[de facto]]'', sillä aikojen saatossa todellista valtaa käyttivät usein esimerkiksi byrokraatit ja sotilaat, joille keisari oli kätevä [[nukkehallitsija]].
 
Keisarin auktoriteetti pohjautui tasavaltalaisiin virkoihin. Yleensä keisari valitutti itsensä sekä [[konsuli (Rooma)|konsuliksi]] että [[kensori]]ksi. Hän johti myös senaattia [[princeps senatus|princeps senatuksen]] (senaatin pään) viran haltijana ja pontifex-pappien [[kollegio]]ta [[pontifex maximus|pontifex maximuksen]] viran haltijana. Näiden virkojen haltijana hänellä oli suuri henkilökohtainen arvovalta (''dignitas'' ja ''auctoritas''). Henkilökohtaisesti keisarilla oli myös ''[[imperium]] maius'' (suurempi imperium) ja [[tribuuni]]noikeudet. Tämän yhdistelmän johdosta keisarilla oli ylin tuomiovalta, veto-oikeus kaikkiin päätöksiin ja täydellinen koskemattomuus.
Rivi 8:
Keisarin tavallisia titteleitä olivat [[imperaattori]], ''[[Caesar (arvonimi)|caesar]]'' ja ''[[Augustus (arvonimi)|augustus]]'', joista ensimmäinen on tasavaltalainen sotapäällikön kunnianimi ja kaksi viimeistä on johdettu henkilönimistä. Alkuaikoina keisareilla ei ollut varsinaista [[univormu]]a, myöhemmin he käyttivät purppuraviittaa ja [[diadeemi]]a.
 
Suomen kielen ''KEISARIkeisari''-sana juontuu [[Julius Caesar|Gaius Julius Caesarin]] nimestä. JuliuksenCaesarin on joskus tulkittu olleen ensimmäinen keisari, mutta periaatteessa hän toimi [[diktaattori]]na vanhan tasavaltalaisen järjestelmän rajoissa. Nykykäsityksen mukaan vasta [[Augustus]] vei tämän pitkään kestäneen valtionmuutoksen niin pitkälle, että voidaan puhua varsinaisesta keisariudesta.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_keisari”