Ero sivun ”Kabbala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Elämänpuun kymmenen sefiraa: Lisätty raamatunsitaatti Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
kabbalan vaikutukset Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
||
Rivi 17:
Filosofisista koulukunnista eniten kabbalaan on vaikuttanut neoplatonismi. Näiden kahden opin kirjoituksia vertailtaessa ei voi olla huomaamatta niitä samankaltaisuuksia, jotka vallitsevat kummankin opin käsityksissä alkuykseydestä (Εν — כתר), josta emanoituu ideoiden maailma (Νους — חכמה), kaiken olevan pohjapiirustus ja kabbalassa varsinkin 'kirjoittamaton Toora', jolta Jumala kysyi neuvoa maailmaa luodessaan, sekä ideoiden maailmasta emanoituvasta sielujen tyyssijasta (Ψυχή — בינה).
Kabbalasta voimakkaasti vaikutteita saaneista suuntauksista mainittakoon šabbateismi sekä itä-eurooppalainen hasidismi.
Viimeistään Giovanni Pico della Mirandolan (1463-1494) ajoista lähtien kabbalaa ovat opiskelleet muutkin kuin juutalaiset, mutta heidän tapauksissaan ei voida puhua juutalaisesta mystiikasta vaan eklektisistä ja synkretistisistä opeista, jotka ammentavat lukuisista lähteistä ja opeista mm. kabbalasta.
Hasidirabbi Yehudah Leib Ashlagin (1885-1955) uuskabbalasta omille teilleen lähteneet Philip Berg ja Michael Laitman edustavat eriskummallisella tavalla Mirandolan viitoittamaa tietä. Kummankin järjestö opettaa kabbalaa universaalina, uskonnosta riippumattomana viisautena, mikä on käsitteelisestikin kuuluisimman juutalaisen mystiikan tutkijan näkemysten vastaista.
"Mystiikkaa yksistään ei ole olemassakaan. On olemassa vain tietyn uskonnon — kristinuskon, islamin, juutalaisuuden jne. — mystiikkaa.
...
Mutta meidän aikanamme on päätään nostanut sellainen käsitys, että olisi olemassa jonkinlainen abstrakti mystinen uskonto."
Gershom Scholem: Major Trends in Jewish Mysticism
Historiantutkijat hyväksyvät pääpiirteissään seuraavanlaiset ajanjaksot juutalaisen mystiikan kohdalla:
| |||