Ero sivun ”Lentolaivue 14” versioiden välillä

'''Lentolaivue 14''' oli [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] yhteistoimintalaivue. Laivue perustettiin 1. tammikuuta 1938 perustettu yhteistoimintalaivue, jokase osallistui talvi-, jatko- ja Lapin sodan taisteluihin, ja se lakkautettiin 4. joulukuuta 1944.

[[Lentolaivue 34]] lakkautettiin ilmavoimien uudelleenjärjestelyn yhteydessä vuonna 1938, ja sen entinen kalusto sekä osa henkilöstöstä siirrettiin [[Lentorykmentti 1]]:een perustettavan uuden Lentolaivue 14:n (LLv&nbsp;14) rungoksi. Virallisen perustamispäivän, 1. tammikuuta 1938, jälkeen laivueen ryhmittymiseen kului muutama viikko, jonka jälkeen se liitettiin Lentorykmentti 1:een 19. tammikuuta 1938. [[Suur-Merijoen lentokenttä|Suur-Merijoen lentokentälle]] tukeutuneen laivueen kalustona oli aluksi [[Blackburn Ripon]] -koneet. Kesällä 1938 laivue sai Ripon-koneiden rinnalle Lentolaivue 12:n luovuttamat [[Fokker C.V]] -koneet.<ref>Heinonen 1992 s. 80</ref> Ennen talvisotaa laivue sai vielä yhteen lentueeseen [[Fokker C.X]] -koneita.<ref name="keskinen2002s12">Keskinen; Stenman 2002 s. 12</ref>

[[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä marraskuussa 1939, kapteeni Jaakko Moilasen komentama laivue oli [[Ylimääräiset harjoitukset|liikekannallepanossa]] annetun käskyn mukaisesti hajautettuna Käkisalmen ja [[Laikon lentokenttä|Laikon kentille]],<ref name="keskinen2002s12"/> tehtävänään tiedustelu itäisellä Karjalankannaksella [[Suomen III armeijakunta (talvisota)|III armeijakunnan]] rintamaosalla.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 13</ref> Laivue suoritti 1. joulukuuta lähtien etenevän neuvostoarmeijan liikkeiden tiedustelua sekä häirintäpommituksia. Joulukuun loppupuolella laivue joutui vihollishävittäjien kasvavan aktiivisuuden takia siirtymään päivätiedustelusta yötoimintaan.<ref name="keskinen2002s16">Keskinen; Stenman 2002 s. 12</ref> 12. helmikuuta 1940 lähtien laivue vastaanotti [[Gloster Gladiator]] -koneita yhden lentueen kalustoksi. Uuden kaluston turvin voitiin päivisin tapahtuvaa lentotiedustelua jatkaa. Venäläisten aloitettua 3. maaliskuuta 1940 [[Viipurinlahden taistelu 1940|Viipurinlahden]] ylityksen, laivue vedettiin 5. maaliskuuta itäisen Kannaksen tiedustelutehtävistä torjumaan maihinnousua.<ref name="keskinen2002s19">Keskinen; Stenman 2002 s. 19</ref> Tiedustelu- ja pommituslentojen lisäksi laivue suoritti myös maataisteluhyökkäyksiä jäällä eteneviä venäläisjoukkoja vastaan. Laivueen koneet joutuivat myös ilmataisteluihin;: 5. maaliskuuta ylikersantti Martti Perälä saavutti laivueen ensimmäisen ilmavoiton ampumalla alas [[I-153]]-hävittäjän Äyräpäässä.<ref>Keskinen; Stenman 2006 s. 20</ref> [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Välirauhan]] astuessa voimaan 13. maaliskuuta 1940, laivue siirtyi kokonaisuudessaan [[Utin lentoasema|Uttiin]].

Jatkosodan liikekannallepanossa Lentorykmentti 1 lakkautettiin, ja sen laivueet muutettiin erillisiksi.<ref>Keskinen; Stenman 2007 (Suomen ilmavoimat III) s. 202</ref> Majuri Lauri Larjon komentama Lentolaivue 14 alistettiin [[Suomen IV armeijakunta (jatkosota)|IV armeijakunnalle]], tehtävänään tiedustelu Viipurin alueella sekä itäisen Suomenlahden rannikkoalueilla. 22. kesäkuuta tehtäviin lisättiin tiedustelu myös [[Suomen V armeijakunta (jatkosota)|V armeijakunnan]] alueella. Padasjoen kentälle tukeutuneet laivueen 1. (GL-koneet) ja 3. lentue (FK-koneet) suorittivat annettuja tehtäviä 2. lentueen noutaessa varikolta laivueen uutta kalustoa, [[Curtiss Hawk]] -hävittäjiä. Laivue siirtyi 9. heinäkuuta mennessä takaisin Uttiin, kalustona CU-koneet kahdessa lentueessa ja FK-koneet kolmannessa. 14. heinäkuuta laivue sai ilmavoimien esikunnasta käskyn luovuttaa uudet Curtiss-koneensa [[Lentolaivue 32]]:lle, jolta se sai tilalle käytetyt [[Fokker D.XXI]] -koneet.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 66</ref> 29. heinäkuuta laivueen alistus IV armeijakunnalle päättyi, ja ilmavoimien komentajankomentaja ottaessaotti laivueen alaisuuteensa. Laivue jatkoi tiedustelutehtäviä etenevien II ja IV armeijakuntien alueilla.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 68</ref> 10. elokuuta laivue siirtyi Lappeenrantaan lähemmäs rintamaa.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 69</ref> Suomalaisten hyökkäyksen pysähdyttyä Karjalankannaksella syyskuun alkupuolella, laivue alistettiin [[Lentorykmentti 3]]:lle, ja samassa yhteydessä laivuese siirtyi lähemmäs rintamalinjoja [[Suulajärven lentokenttä|Suulajärvelle]]. Laivueen tehtävät pysyivät samana, tosin rintamalinjojen vakiinnuttua lähinnä venäläisten liikenteen valvontana. Lentotoimintaa vähensi edelleen 8. lokakuuta annettu käsky säästää polttoainetta,; tämä rajoitti lentoja yhteen päivässä.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 70</ref> Laivue sai 21. lokakuuta käskyn siirrosta Itä-Karjalaan, [[Tiiksjärven lentokenttä|Tiiksjärvelle]]. Siirto aloitettiin 26. lokakuuta, laivueen viimeisten osien ollessa perillä 15. marraskuuta. Tiiksjärvellä laivue alistettiin [[14. divisioona (jatkosota)|14. divisioonalle]], tehtävänään tiedustelu divisioonan kaistalla sekä hyökkäykset sopiviin maamaaleihin. Laivueelle alistettiin puolestaan [[Lentolaivue 30]]:n kolmas lentue, ''Lentue Käär'', jonka tehtävänä oli hävittäjätorjunta 14. divisioonan kaistalla. 17. joulukuuta laivueen komentajaksi määrättiin majuri Johan Sovio.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 72</ref>

5. tammikuuta 1943 laivueen FR-hävittäjillä varustettu 3. lentue siirtyi [[Suomussalmi|Suomussalmelle]], tukeutuen [[Kiantajärvi|Kiantajärven]] jäälle auratulle kentälle. Siirron tarkoituksena oli parantaa Uhtuan suunnan tiedustelua. Jäiden sulamisen takia lentue palasi Tiiksjärvelle laivueen yhteyteen 1. huhtikuuta. Laivueen toiminnan pääpaino oli kesäaikana rintamalinjojen läheisyydessä tapahtuvan venäläisten liikenteen valvonnassa, lisäksi suoritettiin venäläisten sissiosastojen etsintää. Polttoaineen säännöstely vähensi näiden lentojen määrää loppukesästä. 20. elokuuta laivue suojasi [[Lentorykmentti 4]]:n suorittamaa Lehdon partisaanikylän pommitusta 12:a MS-koneella, lisäksi viisi FR-konetta suoritti rynnäkköhyökkäyksiä kohteeseen. Tämä jäi vuoden viimeiseksi merkittäväksi operaatioksi; loppuvuodesta sääolosuhteet estivät lentotoiminnan satunnaisia tiedustelulentoja lukuun ottamatta.<ref name="keskinen2002s81"/>

Vuoden 1944 alussa, 5. tammikuuta, laivueen 3. lentue siirtyi Lonkan jääkentälle lähemmäksi toimialuettaan, III armeijakunnan rintamaosaa.<ref name="keskinen2002s90">Keskinen; Stenman 2002 s. 90</ref> 14. helmikuuta laivueen nimeen lisättiin sen toimintaa kuvaava etuliite, jolloin nimeksi tuli Tiedustelulentolaivue 14 (TLeLv 14). 1. maaliskuuta kapteeni Erik Kerke siirtyi laivueen vt. komentajaksi.<ref name="keskinen2008s204">Keskinen; Stenman 2008 s. 204</ref> Laivue sai lisää MS-koneita maaliskuun lopulla, jolloin 2. lentueen FR-koneet siirrettiin 3. lentueeseen. Lentotiedustelua suoritettiin lähinnä MS-kalustolla venäläisten suorituskykyisemmän lentokaluston takia.<ref name="keskinen2002s90"/> 3. kesäkuuta majuri Kyösti Kurimo määrättiin laivueen komentajaksi.<ref name="keskinen2008s204"/> Laivue suoritti tiedustelutehtäviään koko kesän ajan Uhtuan ja Rukajärven suunnille. 29. heinäkuuta laivue alistettiin kuukauden ajaksi [[Lentorykmentti 2]]:lle, jonka seurauksena neljän MS-koneen osasto siirtyi HLeLv 28:aan. 6. elokuuta laivue saavutti viimeisen ilmavoittonsa, kun luutnantti Matti Niinimäki ampui Tahkokoskella alas [[P-39 Airacobra|Airacobra]]-hävittäjän.<ref>Keskinen; Stenman 2006 s. 5</ref> Sodan lopulla, 31. elokuuta, osa laivueesta siirtyi Kolvasjärvelle, osan jäädessä Tiiksjärvelle 21. syyskuuta saakka.<ref name="keskinen2002s90"/>

Laivue alistettiin 15. syyskuuta uudelleen Lentorykmentti 2:lle, ja se siirtyi edelleen [[Lentoryhmä Sarko|Erikoisesikunta Sarkolle]] alistettuna 21. syyskuuta 1944 [[Paltamon lentokenttä|Paltamoon]], josta se aloitti tiedustelulennot saksalaisten joukkojen liikkeiden selvittämiseksi.<ref>Keskinen; Stenman 2008 s. 182</ref> Laivue siirtyi 15. lokakuuta kunnostuksen jälkeen saksalaisten hävittämälle [[Pudasjärven lentokenttä|Pudasjärven kentälle]].<ref>Valtonen 1996 s. 105</ref> Laivue lensi viimeisen sotalentonsa 18. lokakuuta, tiedustellen Morane-parvella [[Kemijärvi|Kemijärven]] ja [[Vuojärvi|Vuojärven]] suuntiin. Rintaman siirtyminen koneiden toimintasäteen rajoille, sekä alkava lentävän henkilökunnan kotiuttaminen aiheuttivat sen, että laivue ei enää osallistunut sotalentoihin.<ref>Keskinen; Stenman 2008 s. 190</ref> Laivue siirtyi 7. marraskuuta [[Kemi]]in, josta edelleen Rissalaan 27. marraskuuta.<ref>Keskinen; Stenman 2008 s. 196</ref> Ilmavoimia rauhanajan vahvuuteen saatettaessa laivue lakkautettiin 4. joulukuuta 1944.<ref>Keskinen; Stenman 1999 s. 6</ref>