Ero sivun ”Lieskula” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 95:
Seudulla on asunut [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisia]], jotka kuuluivat [[Lempaala]]n ja Toksovan [[luterilaisuus|luterilaisiin]] seurakuntiin. Vuonna 1848 Lieskulan kylässä asui 70 [[äyrämöiset|äyrämöistä]] ja 16 Suomen suomalaista. Ennen 1860-luvun alkua kylän talonpojat olivat tilanomistajan [[maaorjuus|maaorjia]].
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Lieskulan kuului Pietarin kihlakunnan Kuivaisin [[volosti]]in. Vuonna 1896 siellä oli 23 taloa ja 159 asukasta, koulu, kauppa ja sepän paja. Vuonna 1926 perustettiin [[Kuivaisin piiri]]n Lieskulan suomalainen [[kyläneuvosto]], johon kuuluivat myös Anjalan, Haapsaaren, Halosin (''Halozi''), Kiiskilän, Oinaalan (''Oinolovo''), Osselkin, Tirrasmäen (''Tirrozi'') ja [[Vennäinkylä]]n kylät sekä Perin asema. Kyläneuvostossa oli lähes 2 000 asukasta, joista suomalaisia oli 1 300 ja [[venäläiset|venäläisiä]] 600. Lieskulan kylässä asui vuonna 1926 135 suomalaista, 97 venäläistä ja kolme [[puolalaiset|puolalaista]]. Kansallinen kyläneuvosto lakkautettiin vuonna 1939 ja suomalaiset karkotettiin muualle [[Neuvostoliitto]]on [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana. Kylän osat oli Summasmäki, Keskikylä (suvut: Tirranen, Pentikäinen, Halonen, Suutarinen, Tuuhas), Seppälänmäki (Joronen, Tirranen, Hulkkonen) ja Revonpesät (Löyskä, Tuuhas).<ref> Inkeriläisten Viesti 7-8/1967 ja 2/1968</ref>
==Liikenne, talous ja palvelut==
| |||