Ero sivun ”Kaarle XIV Juhana” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Skjölker (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Skjölker (keskustelu | muokkaukset)
→‎Kruununprinssinä: ilmeisesti sittenkin Karl eikä Carl
Rivi 44:
[[Kuva:Karl XIV Johans staty i Karl Johans park, Norrköping april 2005.jpg|thumb|250px|Patsas Karl Johanin puistossa [[Norrköping]]issä, Ruotsissa]]
 
Bernadotte saapui juhlallisesti Tukholmaan marraskuussa 1810, jolloin Kaarle XIII adoptoi hänet nimellä ''Kaarle Juhana'' ({{k-sv|CarlKarl Johan}}) ja hän sai säätyjen kunnianosoituksen. Uudesta kruununprinssistä tuli pian Ruotsin vaikutusvaltaisin henkilö ja hyvin suosittu. Vanhan kuninkaan voimattomuuden ja valtioneuvoston (''Statsrådet'') hajanaisuuden takia kruununprinssi pystyi tekemään ulkopoliittiset päätökset. Vuodesta 1812 alkaen Kaarle Juhanan adjutanttina toimi suomalaissyntyinen kreivi [[Johan Henrik Tawast]], joka yleni kenraaliksi.
 
Bernadotte osoittautuikin voimakkaaksi hallitsijaksi, ja hänen päätavoitteenaan oli [[Norja]]n liittäminen valtakuntaan. Alueliitoksen varmistamiseksi Ruotsi liittoutui vuonna 1813 Ranskan vihollisten Britannian ja Preussin kanssa kuudenteen koalitioon. Lützenin (2. toukokuuta 1813) ja Bautzenin (21. toukokuuta) häviöiden jälkeen hän kannusti liittolaisiaan ja kehitteli uuden strategian Trachenbergin konferenssissa. Sotasuunnitelma pantiin käytäntöön Plaswitzin aselevon päättymisen jälkeen. Kaarle Juhana oli pohjoisen armeijan komentaja, ja puolusti Berliiniä [[Nicolas Oudinot|Oudinotia]] vastaan elokuussa ja Neytä vastaan syyskuussa. [[Leipzigin taistelu]]n jälkeen hän johti joukkonsa pohjoiseen tuhotakseen [[Tanska]]n ja varmistaakseen Norjan hallinnan.