Ero sivun ”Kulttuurinen omiminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
mallinefix + tarkennustekstin muotoilu |
Tarkennusta. |
||
Rivi 8:
'''Kulttuurinen omiminen''' eli '''kulttuurinen appropriaatio''' pejoratiivinen nimitys kulttuuriselle lainaamiselle.{{Selvennä|Ks. keskustelu}}
Jotkut<ref>{{Cite web|url=http://everydayfeminism.com/2015/06/cultural-appropriation-wrong/|title=What’s Wrong with Cultural Appropriation? These 9 Answers Reveal Its Harm|website=Everyday Feminism|language=en-US|access-date=2016-04-01}}</ref> pitävät kulttuurista omimista arveluttavana ja katsovat sen, kun enemmistökulttuuri omaksuu vähemmistökulttuurin elementtejä, olevan vähemmistön sortoa tai sen identiteetin tai älyllisen omaisuuden riistämistä.<ref name="Fourmile268-9">[[Henrietta Marrie|Fourmile, Henrietta]] (1996) "Making things work: Aboriginal and Torres Strait Islander Involvement in Bioregional Planning" in ''Approaches to bioregional planning. Part 2. Background Papers to the conference; 30 October – 1 November 1995, Melbourne''; Department of the Environment, Sport and Territories. Canberra. pp. 268–269: "The [western] intellectual property rights system and the (mis)appropriation of Indigenous knowledge without the prior knowledge and consent of Indigenous peoples evoke feelings of anger, or being cheated"</ref><ref name="UNDRIP">Working Group on Indigenous Populations, accepted by the [[United Nations General Assembly]], ''[http://daccess-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N06/512/07/PDF/N0651207.pdf?OpenElement Declaration on the Rights of Indigenous Peoples]''; UN Headquarters; New York City (13 September 2007). {{wayback|url=http://daccess-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N06/512/07/PDF/N0651207.pdf?OpenElement |date=20141019234344 }}</ref><ref name=Rainforest>Rainforest Aboriginal Network (1993) <u>''Julayinbul: Aboriginal Intellectual and Cultural Property Definitions, Ownership and Strategies for Protection.''</u> Rainforest Aboriginal Network. Cairns. Page 65</ref><ref name=Guardian>Metcalfe, Jessica, "[http://www.theguardian.com/commentisfree/2012/may/18/native-americans-cultural-misappropriation Native Americans know that cultural misappropriation is a land of darkness]". For ''[[The Guardian]]''. 18 May 2012. Accessed 24 Nov 2015.</ref> Joskus käytetään termiä "kulttuurinen väärinkäyttö".<ref name="Fourmile268-9"/><ref name=Guardian/>
Esimerkiksi [[Elvis Presley|Elviksen]] sanotaan varastaneen{{kenen mukaan}} [[rock]]in Yhdysvaltain tummaihoiselta väestöltä ja [[Eminem]] ei voi olla{{kenen mukaan}} "aito" [[räppäri]], koska hän on valkoinen.<ref name="McWhorter">{{cite web|last1=McWhorter|first1=John|title=You Can't 'Steal' A Culture: In Defense of Cultural Appropriation|url=http://www.thedailybeast.com/articles/2014/07/15/you-can-t-steal-a-culture-in-defense-of-cultural-appropriation.html|website=The Daily Beast|accessdate=October 20, 2014}}</ref>▼
Toisesta näkökulmasta kulttuurillinen lainaaminen voidaan nähdä väistämättömänä asiana ja yleisenä keinona edistää moninaisuutta ja ilmaisunvapautta.<ref name=WaPo.Young>{{cite web|url=https://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2015/08/21/to-the-new-culture-cops-everything-is-appropriation/?tid=pm_opinions_pop_b|title=To the New Culture Cops, Everything is Appropriation|last=Young|first=Cathy|accessdate=December 6, 2015|date=August 21, 2015|work=The Washington Post}}</ref> Tällöin voidaan erotella suoranainen kulttuurinen varkaus, eksoottisten stereotyyppien luominen tai tahallinen vääristäminen hyväntahtoisemmasta lainaamisesta tai arvostamisesta. Kannattajat näkevät kulttuurisen lainaamisen myönteisenä asiana.<ref name=McWhorter>{{cite web|last1=McWhorter|first1=John|title=You Can't 'Steal' A Culture: In Defense of Cultural Appropriation|url=http://www.thedailybeast.com/articles/2014/07/15/you-can-t-steal-a-culture-in-defense-of-cultural-appropriation.html|website=The Daily Beast|accessdate=October 20, 2014}}</ref><ref name=BoGlo.Jacoby>{{cite web|last=Jacoby|first=Jeff|title=Three cheers for cultural appropriation|url=https://www.bostonglobe.com/opinion/2015/12/01/three-cheers-for-cultural-appropriation/17YOcYMBDdswULvcUPSF0J/story.html|work=The Boston Globe|accessdate=December 6, 2015|date=December 1, 2015}}</ref> Termiä "omiminen" ("appropriaatio") arvostellaan harhaanjohtavaksi, varkauteen viittaavaksi, vaikka kulttuuria ei yleensä pidetä loppuvana resurssina.<ref name=McWhorter/> Lisäksi samat ideat voivat syntyä toisistaan riippumatta eri puolilla maailmaa, esim. keltit, viikingit, spartalaiset yms. tekivät hiuksiinsa rastoja Euroopassa ja masait ja monet muut heimot vastaavasti Afrikassa. Samoin runonlaulantaa on harrastettu eri puolilla maailmaa. Kulttuurien kohdatessa on voinut syntyä myös uutta valtavirtakulttuuria, esimerkiksi Yhdysvaltain tummaihoisen väestön muotoilema blues- ja jazzmusiikki pohjautuu valkoihoisten soittimiin perustuvaan kansanmusiikkiin.▼
Rap-musiikin lisäksi esimerkeiksi ilmiöitä joiden kulttuuriset juuret ovat länsimaisille epäselvät ovat mm. [[tatuointi|tatuoinnit]] ja [[Rastatukka|rastat]].<ref name="hs_grind">{{cite web|url=http://www.hs.fi/kulttuuri/a1462850918559▼
▲Esimerkiksi [[Elvis Presley|Elviksen]] sanotaan varastaneen{{kenen mukaan}} [[rock]]in Yhdysvaltain tummaihoiselta väestöltä ja [[Eminem]] ei voi olla{{kenen mukaan}} "aito" [[räppäri]], koska hän on valkoinen.<ref name=McWhorter/>
▲Rap-musiikin lisäksi esimerkeiksi ilmiöitä joiden kulttuuriset juuret ovat länsimaisille epäselvät ovat mm. [[tatuointi|tatuoinnit]] ja [[Rastatukka|rastat]].<ref name=hs_grind>{{cite web|url=http://www.hs.fi/kulttuuri/a1462850918559
|title=Kiasman twerkkaajat valesaamenpuvuissa kuumentavat tunteita – ”teoksessa ei ole kyse saamelaisuudesta”
|last=Frilander|first=Aino|accessdate=4. elokuuta 2016
|date=10. toukokuuta 2016
|work=HS.fi}}</ref>Myös [[jooga]] on nähty ongelmallisena{{kenen mukaan}}: joogasaleilla toistetut mantrat ovat sanskritinkielisiä rukouksia ja usein esillä olevat patsaat esittävät hindulaisia jumalia.<ref name="hs_rasistit">{{cite web|url=http://www.hs.fi/kulttuuri/a1466392876677
|title=Rasistit omivat siniristilipun, länsimaiset joogaajat mantrat – milloin vuorovaikutus muuttuu muiden kulttuurien omimiseksi? |last=Kanerva|first=Arla|accessdate=4. elokuuta 2016 |date=21. elokuuta 2016 |work=HS.fi}}</ref>
▲Toisesta näkökulmasta kulttuurillinen lainaaminen voidaan nähdä väistämättömänä asiana ja yleisenä keinona edistää moninaisuutta ja ilmaisunvapautta.<ref name="WaPo.Young">{{cite web|url=https://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2015/08/21/to-the-new-culture-cops-everything-is-appropriation/?tid=pm_opinions_pop_b|title=To the New Culture Cops, Everything is Appropriation|last=Young|first=Cathy|accessdate=December 6, 2015|date=August 21, 2015|work=The Washington Post}}</ref> Tällöin voidaan erotella
Venäläissyntyinen kirjailija Cathy Young (Jekaterina Jung) hämmästelee, ovatko kulttuurista riistoa myös [[Picasso]]n ja [[Matisse]]n työt, joita afrikkalainen taide inspiroi, tai [[Puccini]]n itämaiset oopperat ''[[Madame Butterfly]]'' ja ''[[Turandot]]''. Hän kertoo pitäneensä [[Catherynne Valente]]n satukirjan venäläissatuvaikutteista ja hämmästelevänsä niiden syyttämistä kulttuuriseksi omimiseksi. Hänestä näyttää, että "kulttuuripoliisit" hyökkäävät pienimmänkin asian kimppuun.<ref>[http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/cultural-appropriation-are-picasso-katy-perry-and-turandot-really-problematic-10469932.html Cultural appropriation: Are Picasso, Katy Perry and Turandot really problematic?], Cathy Young, [[The Independent]], 24 August 2015.</ref><ref name=WaPo.Young/>
| |||