Ero sivun ”Humala” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 37.219.231.64) ja palautettiin versio 17015391, jonka on tehnyt Pigsonthewing
Mandarina Bavaria
Rivi 27:
 
== Ulkonäkö ja koko ==
 
[[Tiedosto:Humulus lupulus 009.JPG|thumb|vasen|190px|Luonnonvarainen humala Saksassa.]]
 
Rivi 34 ⟶ 35:
 
== Levinneisyys ==
 
Humala on levinnyt hyvin laajalle maailmassa, osittain ihmisen avustuksella. Sitä tavataan koko Euroopassa lukuun ottamatta Islantia, Pyreneiden niemimaan eteläosia sekä Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosia. Euroopasta levinneisyysalue jatkuu Keski-Siperiaan ja paikoin Keski-Aasiaan. Laji on yleinen myös Japanin pohjois- ja keskiosissa. Pohjois-Amerikassa humalaa tavataan pääasiassa mantereen itä- ja keskiosissa. Muualla humalaa kasvaa muun muassa Uudessa Seelannissa ja paikoin Etelä-Amerikassa.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/cannaba/humul/humulup.html Den virtuella floran: Humle (myös levinneisyyskartat)] {{sv}} Viitattu 19.2.2012.</ref> Suomessa humalaa tavataan luonnonvaraisena Etelä-Lapin korkeudelle saakka.<ref name = "RETKEILYKASVIO"/> Suurimmassa osassa Suomea laji on alkuperäislaji, mutta osa luonnonvaraisista esiintymistä on viljelyperäisiä erityisesti maan pohjoisosissa.<ref name = "OULUN"/>
 
Rivi 43 ⟶ 45:
 
== Käyttö ==
 
[[Tiedosto:Hopfengarten.jpg|thumb|vasen|190px|Humalatarha Etelä-Saksassa.]]
Humalan emikasvia on käytetty [[olut|oluen]] ja [[sima]]n valmistamiseen hyvin pitkään.<ref name = "ÅLANDS">Ålands flora 2010, s. 130–131.</ref> Keskiajalla oluen mausteena käytettiin useammin [[gruit]]-mausteseosta, mutta gruit vaihtui kaikkialla Euroopassa humalaan 1100-1500-luvuilla.<ref> {{verkkoviite | Osoite = https://www.academia.edu/28640210/The_Reformation_had_some_help_from_hops | Nimeke = The Reformation had some help from hops | Tekijä = Mika Rissanen | Viitattu = 21.9.2016 }} </ref> Suomessa ensimmäiset maininnat humalan käytöstä ovat 1300-luvulta. Jo keskiajalla tilalliset olivat sakon uhalla velvoitettuja ylläpitämään humalatarhaa. Aina vuoteen 1915 Suomessa oli laissa määrätty, kuinka monta humalasalkoa kussakin talossa tuli olla. Ennen oluen teollisen valmistuksen alkamista humalaa kasvatettiinkin hyvin yleisesti, ja humalasalot olivat tyypillinen näky maalaistalojen ja torppien pihoissa.<ref name = "ÅLANDS"/><ref name = "HELSINGIN">Helsingin kasvit 1998, s. 32.</ref><ref name = "SUOMEN">Suomen terveyskasvit 1982, s. 97.</ref> Kartanoissa humalankasvatus saattoi olla hyvin laajamittaista. Esimerkiksi [[Herttoniemen kartano]]n humalisto sisälsi 1820-luvulla 200 humalasalkoa. Humalanviljelyn laajuudesta kertovat myös monet paikanimet, kuten [[Helsinki|Helsingissä]] esiintyvät nimet Humallahti ja Humalistonlahti.<ref name = "HELSINGIN"/> Humalanviljely loppui vähitellen 1800-luvun kuluessa, kun panimoteollisuus siirtyi käyttämään tuontihumalaa.<ref name = "HYÖTYKASVIT"/> Nykyään Suomen panimoissa käytetty humala on pääasiassa tšekkiläistä tai saksalaista alkuperää.<ref name = "ÅLANDS"/>
Rivi 51 ⟶ 54:
 
=== Humala oluen valmistuksessa ===
 
Oluessa humalaa käytetään antamaan oluen makuun karvautta ja hedelmäisiä aromeja, kirkastukseksi sekä estämään pilaantumista.<ref name = "HELSINGIN"/> Karvaan maun olueen antaa hedelmöittymättömien emikasvien "käpyjen" tähkäsuomujen erittämä [[lupuliini]].<ref name = "HYÖTYKASVIT"/> Eri humalalajikkeet antavat erityyppisiä makuvivahteita.<ref>[http://www.delifox.fi/olutakatemia2007.php Delidox-ravintolat: Olutakatemia] Viitattu 19.2.2012.</ref>
 
=== Oluenpanossa käytettyjä humalalajikkeita ===
 
{{Palstoitus alkaa}}
* Ahtanum ([[Yhdysvallat|USA]])
Rivi 76 ⟶ 81:
* Lublin ([[Puola]])
* Magnum
* Mandarina Bavaria
* Millennium
* Mount Hood
* Northdown (Englanti)
* Northern Brewer
{{Palstanvaihto}}
* Northern Brewer
* Nugget
* Pacific Gem ([[Uusi-Seelanti]])
Rivi 92 ⟶ 98:
* Simcoe
* Spalt (Saksa)
* Sterling
{{Palstanvaihto}}
* Sterling
* Strisselspalt ([[Ranska]])
* Styrian Goldings
Rivi 107 ⟶ 113:
 
== Kuvagalleria ==
 
<gallery>
Kuva:Illustration Humulus lupulus0.jpg|Humala Otto Wilhelm Thomén teoksessa ''Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz'' (1885).
Rivi 116 ⟶ 123:
 
== Lähteet ==
 
{{Palstoitus alkaa}}
* ''Helsingin kasvit – Kukkivilta kiviltä metsän syliin''. Toim. Kurtto, Arto & Helynranta, Leena. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Yliopistopaino, Helsinki 1998.
Rivi 130 ⟶ 138:
 
== Aiheesta muualla ==
 
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40416&year=2010 Kasviatlas 2010: Humalan levinneisyys Suomessa]
*[http://www.yrttitarha.fi/kanta/humala/ Yrttitarha: Humala (''Humulus lupulus'')]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Humala