Ero sivun ”Eino Leino” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 97:
1920-luvun alussa Eino Leinon voimat alkoivat ehtyä niin ruumiillisesti kuin henkisesti ja hän joutui viettämään pitkiä aikoja sairaalahoidossa. Osittain tähän oli syynä kauan jatkunut epäsäännöllinen elämä majatalojen ja lepokotien vaihdoksineen sekä ravintolailtoineen. Lamaannus ja levottomuus vaihtelivat Leinon mielessä, samoin asenteet ja mielipiteet. [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheimin]] presidenttiehdokkuuden kannattajasta Leino oli muuttunut [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlbergin]] ihailijaksi. Ravintoloiden kantavieras ja [[Kieltolaki (Suomi)|kieltolain]] rikkoja laati myös teesejä kieltolain puolesta. Tilapäisrunoissaan hän kirjoitti ylistyksiä niin ”Rauhan Internationaalelle” kuin nuoren tasavallan ”järeälle tykistölle” ja ”[[Heimosodat|Vapaalle Vienalle]]”.
[[Tiedosto:Suomen kuvalehti - Leinon kuolinuutinen.jpg|thumb|left|Eino Leinon kuolinuutinen julkaistiin ''[[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehdessä]]'' 16. tammikuuta 1926.]]
Kesällä 1921 Leino matkusti [[Viro]]on suomalais-virolaisen ystäväpariskunnan Aino ja [[Gustav Suits]]in järjestämälle kirjalliselle kiertueelle. Runoiltoineen, esitelmineen ja juhlineen [[Tartto|Tartossa]] ja [[Tallinna]]ssa matkasta tuli menestys, ja Eino Leino otettiin kaikkialla vastaan merkittävänä runoilijana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://estofilia.finland.ee/2018/01/eino-leino.html | Nimeke = Eino Leino | Julkaisu = Estofilia | Julkaisupaikka = Tallinna | Ajankohta = 2018 | Julkaisija = Suomen suurlähetystö | Viitattu = 4.5.2018 | Kieli = {{et}} {{fi}} }}</ref> Viron matkan jälkeen hän solmi kolmannen avioliittonsa pankkivirkailija Hanna Laitisen kanssa. Epätoivoinen yritys tuen ja turvan saamiseksi päättyi melkein välittömästi puolisoiden asumuseroon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hannumakela.com/webpage/id/13.html | Nimeke = Eino Leinon elämä | Tekijä = Hannu Mäkelä | Viitattu = 25.8.2015 }}</ref>
Vuonna 1921 Leino anoi vapautusta [[Suomen kansalaisuus|Suomen kansalaisuudesta]]. Hän kirjoitti kirjeet presidentti K. J. Ståhlbergille ja Viron valtionpäämiehelle [[Konstantin Päts|Konstantin Pätsille]] ja pyysi päästä [[Viron kansalaisuus|Viron kansalaiseksi]]. Leino oli kyllästynyt [[Apuraha|apurahojen]] puutteeseen ja saamaansa arvosteluun.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9705080|nimeke=Tätä et tiennyt Eino Leinosta: rakkausfriikki halusi virolaiseksi ja kuoli syfilikseen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-07-06 }}</ref>
| |||