Ero sivun ”Sandinistit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
Sandinisteja vastaan taistelleet vastavallankumoukselliset contra-sissit aiheuttivat Yhdysvaltain [[Ronald Reagan]]in hallitukselle poliittisen skandaalin, kun Washingtonin salaiset sotilastukitoimet tulivat päivänvaloon ns. [[Iran-Contra-skandaali]]ssa. [[CIA]]:n tuella toteutettu Nicaraguan satamien miinoittaminen syksyllä 1983 puolestaan sai Nicaraguan haastamaan [[Yhdysvallat]] [[Kansainvälinen tuomioistuin|kansainväliseen tuomioistuimeen]]. Oikeusjutun seurauksena Yhdysvallat sanoutui irti tuomioistuimen päätäntävallasta.
 
Sisällissota contrien ja sandinistihallituksen välillä päättyi aselepoon 1988 Reaganin hallituksen jouduttua lopettamaan contrille antamansa tuen. Yhdysvaltain kauppasaarron ja contrien terrorin raunioittaman talouden kriisin seurauksena sandinistit hävisivät laajalle oppositiokoalitiolle vuoden [[1990]] vaaleissa ja luopuivat vallasta.
 
== Oikeistovalta 1990-2007 ja sandinistien paluu ==
==Myöhemmät vaiheet==
Yllättäen [[Violeta Chamorro]] voitti vaalit helmikuussa 1990, koska kansa oli kyllästynyt talouskurimukseen. Ennen kuin Chamorron kausi alkoi huhtikuussa, sandinistit ryöstivät kaikkea huviloista autoihin ja huonekaluihin. Jopa tehtaiden koneita ryöstettiin mustille markkinoille. Vuonna 2006 Ortega viimein voitti vaalit 38 prosentilla äänistä liittoutumalla vihollisensa Arnoldo Alémanin kanssa. Ortega järjesti Alémanille armahduksen kavallus- ja korruptiotuomiosta. Hänen asettamansa tuomarit, "sätkynuket", myös oikeuttivat hänet perustuslain vastaiseen jatkokauteen. Ajamallaan aborttikiellolla presidenttiehdokas Ortega sai katolisen kirkon tuen vuoden 2006 vaaleihin, vaikka oli ilmeisesti hyväksikäyttänyt tytärpuoltaan Zoilamérica Narváezia seksuaalisesti vuodesta 1979 asti.<ref name=kk>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002680291.html|nimeke=Ylpeys|ajankohta=14.10.2013|julkaisu=Helsingin Sanomien Kuukausiliite}}</ref>
 
Marraskuussa 2008 Ortegan sandinistipuolue väärensi kunnallisvaalitulokset. Sandinisteja aiemmin tukenut erityisasiantuntija Marko Lehto sanoi Ortegan rakentavan diktatuuria. Ortega osti valtion varoilla tuotantolaitoksia perheelleen ja pakotti ministerit tekemään hankintoja niiltä korkeaan hintaan. Ihmisoikeusloukkaukset olivat lisääntyneet ja täydellinen aborttikielto saattoi naisia hengenvaaraan. Nicaraqualaiset pakenivat taloudellista kurjuutta naapurimaihin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004672556.html|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=15.8.2009|nimeke=Daniel Ortega rakentaa Nicaraguaan diktatorista hallintoa|tekijä=Eeva Eronen}}</ref>
[[1990-luku|1990-luvun]] alusta lähtien sandinistien johtajan Daniel Ortegan ympärille rakennettu henkilökultti on aiheuttanut ajoittaisia repeämiä puolueen riveissä.{{Lähde}} Vaikka FSLN on tätä nykyä Nicaraguan suurin puolue, oikeistopuolueiden onnistui pitkään yhteistyöllään estää Ortegan ja sandinistien paluu valtaan. Daniel Ortega voitti kuitenkin vuoden [[2006]] presidentinvaalit ja astui virkaan [[10. tammikuuta]] [[2007]].
 
Vuoden 2011 vaaleissa Ortega turvautui taas vaalivilppiin, vaikka saattoi yhä ostaa ääniä Hugo Chávezin öljyrahoilla, jotka kohdistettiin "oikein" äänestäneille alueille.<ref name=kk/>
 
Ortegan sandinistihallinto oli ulkomaantoimittaja Heikki Aittokosken mukaan aiemmin kevythirmuvaltiutta, sittemmin täyttä [[Hirmuvalta|hirmuvaltiutta]]. Vuoden 2018 suurmielenosoituksissa hallitus usutti poliisin ja aseistettuja kannattajiaan tappamaan kymmeniä mielenosoittajia. Satoja vangittiin ja pahoinpideltiin.<ref name=ha>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005660801.html|nimeke=Ortegan itsevaltius ei enää ole mikään kevytversio – Nicaraguan sandinistijohtaja tahrasi kätensä vereen|ajankohta=29.4.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
[[Luokka:Nicaraguan historia]]