Ero sivun ”Keinokastelu” versioiden välillä

Keinokastelun historiallinen merkitys on se, että se vaati pysyvää asutusta ja mahdollisti kaupunkien synnyn, sillä kastelemalla saa 2–3 hyvää satoa vuodessa, jos tekee työtä riittävästi. Kaupunkien synty johti muinaisessa [[Mesopotamia]]ssa ja [[Muinainen Egypti|Egyptissä]] [[sivilisaation synty]]yn jo 6000 eaa., ja myös [[Peru]]ssa 4000 eaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.pnas.org/content/102/47/17241 | Nimeke = Preceramic irrigation canals in the Peruvian Andes| Tekijä = Tom Dillehay, Herbert H. Eling Jr., Jack Rossen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 11.11.2005| Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Viitattu =15.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>, [[Indus-kulttuuri|Indus-joella]] Intiassa 3000 eaa. käytettiin myös keinokastelua.<ref name="Civilzation-Water.Sciences">{{Kirjaviite | Tekijä = Rodda, J. C. ja& Ubertini, Lucio 2004.| Nimeke = "Basis of Civilzation-Water Sciences (| Vuosi = 2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Association of Water Sciences Press 2004.| ViitattuISBN = 15.12.20091-901502-57-0 }}</ref>. Keinokastelu Kiinassa aloitettiin myös kuudennella vuosituhannella eaa.<ref>Encyclopedia Britannica, 1994. Viitattu 15.12.2009{{Lähde tarkemmin|30.04.2018}}</ref>{{Lähde tarkemmin|30.04.2018}} [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] käyttivät kasteluun [[Akvedukti|akvedukteja]] ja virtaavan veden tai eläinten pyörittämiä vesirattaita ohjaamaan vettä viljelmille Italian niemimaalla ja uudisasukkaina Pohjois-Afrikassa n. 150 eaa.<ref>"Encyclopedia Britannica", 1911 ja 1989 painokset{{Lähde tarkemmin|30.04.2018}}</ref>{{Lähde tarkemmin|30.04.2018}}

Saaren poikki kulkee [[levada|levadoiksi]] kutsuttuja vesikanavia, jotka ovat turistinähtävyys.<ref name="Madeira.Levada.Walks">[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.madeira-seekers.com/madeira-levada-walks/ | Nimeke = Madeira Levada Walks And Mountain Walks | Julkaisu = Madeira-seekers.com | Viitattu = 29.04.html]2018}}</ref>

Madeiralla vesi valuu kanaviin painovoiman myötä, mutta paikoin käytetään [[tuulimylly]]jä tai eläinten pyörittämiä vesirattaita nostamaan vettä kastelukanaviin.<ref name="Children.of.the.Nations">[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.africawindmillcotni.org/news/malawi/2009/10/22/africa-windmill-project | Nimeke = The Africa Windmill Project] | Tekijä = Brost, Laura | Ajankohta = 22.10.2009 | Julkaisu = Children of the Nations | Viitattu = 29.04.2018}}</ref>

Paikalliskastelujärjestelmässä vesi johdetaan matalapaineputkia myöten kasteltaville viljelmille.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = K.Frenken, Karen | Nimeke =kastelu Irrigation in Africa in Figuresfigures: -AquastatAQUASTAT survey, Survey-2005|Julkaisu =Vesiraportti 29|Julkaisija Julkaisu =elintarvike-ja maatalousjärjestö YK|vuosi=2001|Osoite = http://www.fao.org/agl/aglw/docs/WV29_eng.pdf|muoto=PDF|Selite =ISBN 92-5-105414-2|julkaisupäivä=2007-03-14|Viitattu= 16.12.2009}}</ref> Yksi paikalliskastelujärjestelmä on [[tihkukastelu]], jossa vesi siirretään suoraan kasvin juuristoon tippa kerrallaan.<ref>[http://www.mvtt.fi/vesitalous/arkisto/2001/Vesitalous200102/tihk.html Tihkukastelu säästää vettä] Maa- ja vesitekniikan tuki 2001</ref>FAO

Liiallinen keinokastelu voi johtaa maaperän suolaantumiseen ja pilata viljelymaata.<ref name="Global.Finland">[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=43140&nodeid=32313&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = YK: Liiallinen keinokastelu pienentää satoja ja vaarantaa ruokaturvan] Global| FinlandTekijä = Remes, Matti | Ajankohta = 26.6.2003 | Julkaisu = Ulkoasiainministeriö: Global.finland | Viitattu = 29.04.2018}}</ref> Vuotavat keinokastelulaitteistoputket ja kanavat aiheuttavat veden hukkaantumista.