Ero sivun ”Akseli Gallen-Kallela” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 97:
Gallen-Kallela suunnitteli ja rakennutti vuosina 1911–1913 [[Espoo]]seen [[Gallen-Kallelan Museo|Tarvaspäähän]] ateljeekodin. Vuonna 1961 se avattiin yleisölle Gallen-Kallelan Museo -nimisenä. Gallen-Kallelalla oli myös [[Kalela]]-niminen erämaa-ateljee [[Ruovesi|Ruovedellä]], jonka hän rakennutti 1894–1895 omien piirustustensa mukaan. Gallen-Kallela asui perheineen Kalelassa moneen otteeseen useita vuosia. Myös Kalela on kotimuseona.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/ruoveden-kalela-taas-auki-yleisolle/141481/ | Nimeke = Ruoveden Kalela taas auki yleisölle | Ajankohta =2001 | Julkaisu = Kaleva | Viitattu =21.11.2015}}</ref>
Gallen-Kallela oli venäläistämistä vastaan. Tuohon aikaan taiteilijapiirit olivat laajalti [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalais-perustuslaillisia]]. Gallen-Kallela maalasi myös nuorsuomalaisen lähipiirinsä kokoontumisen [[Hotelli Kämp|Kämpissä]] ''[[Symposion (Akseli Gallen-Kallela)|Symposion]]''-maalauksessa. Piiriin kuuluivat muun muassa [[Jean Sibelius]], [[Eino Leino]] ja [[Robert Kajanus]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.tuusula.fi/shg150/sivu.tmpl?sivu_id=5646 | Nimeke = Juhlavuoden sankarit | Julkaisu = Sibelius Halonen Gallen 150 vuotta | Viitattu = 21.11.2015}}</ref> Venäläinen kirjailija, vallankumouksellinen [[Maksim Gorki]] piileskeli talvella 1905–1906 Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa
=== Jälleen kohti Eurooppaa ja kauemmaksikin ===
| |||