Versio 18. huhtikuuta 2018 kello 18.45 muokkaa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 738 muokkausta kuolinaika ← Vanhempi muutos		Versio 29. huhtikuuta 2018 kello 08.36 muokkaa kumoa Makevonlake (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 181 muokkausta p →‎Elämä: typo Uudempi muutos →
Rivi 4: Yrjö Ahomaan isä oli [[Tampere]]elta kotoisin ollut entinen [[Suomen Punainen Kaarti\|punakaartilainen]] Otto Evert Ahomaa, joka jatkosodan aikana oli turvasäilössä sodanvastaisen toiminnan vuoksi. Myös Yrjö Ahomaa oli mukana kommunistien maanalaisessa toiminnassa. Hänet pidätettiin joulukuussa 1942 [[Olavi Heiman]]in kuulusteluissa tekemän ilmiannon perusteella. Ahomaa sen sijaan ei pahoinpitelystä huolimatta paljastanut [[Valpo]]n kuulusteluissa ketään. Huhtikuussa 1943 hän joutui kenttäoikeuteen yhdessä 11 muun aktivistin kanssa. Ahomaa oli varastanut [[Teknillinen korkeakoulu\|Teknillinen korkeakoulun]] laboranttikurssilta sekä työpaikaltaan [[Merivaara\|Merivaara Oy:stä]] räjähteiden valmistukseen tarvittamia aineita ja toimittanut ne Heimanille. Hän selvisi vankeusrangaistuksella, mutta syytetyistä Heiman ja [[Martta Koskinen]] saivat kuolemantuomion ja teloitettiin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Rislakki, Jukka \| Nimeke = Maan alla : vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941–1944 \| Vuosi = 1985 \| Sivut = 46–47, 49–50 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Love Kirjat \| Isbn = 951-83509-9-X}}</ref> Jatkosodan päätyttyä kommunistien toiminta laillistettiin, jolloin Ahomaa liittyi [[Suomen Kommunistinen Puolue\|Suomen Kommunistisen Puolueen]] jäseneksi ja toimi [[Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto\|Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton]] ensimmäisenä puheenjohtajana vuodet 1944–1947. Hän opiskeli myös Tampereella [[Yhteiskunnallinen Korkeakoulu\|Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa]].<ref name="ta"/> Suoritettuaan valtiotieteiden kandidaatin ~~tttkinnon~~tutkinnon Ahomaa siirtyi sosialidemokraatteihin ja työskenteli [[Suolahti\|Suolahden]] työväenopiston johtajana 1950–1953, [[Kemi]]n sosiaalijohtajana 1953–1956 ja [[Hämeenlinna]]n sosiaalijohtajana 1956–1961. Ahomaa toimi vielä lehtorina Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa,<ref name="ta"/> kunnes hänet 1962 valittiin Harjavallan kunnanjohtajaksi liikenneonnettomuudessa kuolleen [[Pentti Moilanen\|Pentti Moilasen]] seuraajaksi. Harjavallan muututtua [[kauppala]]ksi vuoden 1968 alussa Ahomaa jatkoi ~~tehtävässa~~tehtävässä kauppalanjohtajan nimikkeellä kesäkuuhun 1969 saakka. Keravan kaupunginjohtajana hän aloitti tammikuussa 1970.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Vartiainen, Vesa \| Nimeke = Maatalouspitäjästä teollisuuskaupungiksi : Harjavallan historia 1860-luvulta 2010-luvulle \| Vuosi = 2011 \| Sivut = 265 \| Julkaisupaikka = Harjavalta \| Julkaisija = Harjavallan kaupunki; Harjavallan seurakunta \| Isbn = 978-951-97142-2-6 \| www = http://digi.kirjastot.fi/items/show/124787 \| Tiedostomuoto = PDF}}</ref> Ahomaa oli mukana ideoimassa 1978 ensimmäistä kertaa järjestettyjä [[Keravan Sirkusmarkkinat\|Keravan Sirkusmarkkinoita]],<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8282963 \| Nimeke = Kerava on Suomen tivolitoiminnan syntysija – kukaan ei tiedä tarkalleen miksi \| Tekijä = Marttinen, Vesa \| Julkaisija = Yle Uutiset \| Ajankohta = 5.9.2015 \| Viitattu = 31.3.2018}}</ref> ja hänen aloitteestaan perustettiin myös [[Valkosipulifestivaalit]] vuonna 1986.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001368964.html \| Nimeke = Kerava on valkosipulikaupunki \| Tekijä = Melleri, Virpi \| Julkaisu = Taloussanomat \| Julkaisija = Ilta-Sanomat \| Ajankohta = 16.8.2002 \| Viitattu = 31.3.2018}}</ref> == Perhe ==

Ero sivun ”Yrjö Ahomaa” versioiden välillä