Ero sivun ”Hukkuminen” versioiden välillä

'''Hukkuminen''' on [[keuhkoKeuhkot|keuhkojen]]jen nesteellä täyttymisen aiheuttama [[tukehtuminen]].<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Miksi+hukkuva+ei+huuda+apua+10+kysymyst%C3%A4+hukkumisesta/1135267047419 | Nimeke = "Miksi hukkuva ei huuda apua? 10 kysymystä hukkumisesta." | Tekijä =Laitinen, Jaana Laitinen, Philippe& Lunetta, [[Philippe|Julkaisu=Helsingin Sanomat]] | Tiedostomuoto Julkaisupaikka= | Selite Ajankohta= | Julkaisu = 24.6.2011 12:46 | Ajankohta Julkaisija= | Julkaisupaikka Tiedostomuoto= | Julkaisija Selite= www.hs.fi | Viitattu = 25.6.2011 | Kieli = }}</ref> Useimmin ihmiset tai eläimet hukkuvat [[vesi|veteen]]. Hukkumisessa keuhkoihin joutunut neste estää [[happi|hapen]] saannin ja aiheuttaa [[asfyksia]]n eli hengityshäiriön. Lisäksi, jos on kyse [[makea vesi|makeaan veteen]] hukkumisesta, [[osmoosi]]n takia keuhkoista verenkiertoon imeytyvä vesi aiheuttaa vesimyrkytyksen, jonka seurauksena [[punasolu]]t hajoavat ja niiden sisältö vapautuu vereen. Punasoluista vapautuneet kalium-ionit ja [[hemoglobiini]] aiheuttavat sydämen toiminnan häiriöitä. Sen sijaan [[merivesi|meriveden]] suolapitoisuus on niin paljon suurempi kuin makean veden, että osmoottista siirtymää ei tapahdu, vaan meriveteen hukkuva menehtyy pelkästään tukehtumalla. Kummassakin tapauksessa kudosten hapensaannin estyessä toimintakyky laskee ja ihminen menettää tajunnan. Tajunnan menettämisen jälkeen hapensaanti vähenee, kunnes elintoiminnot loppuvat ja ihminen [[kuolema|kuolee]].

Tyypillisesti hukkuminen kestää noin 5-105–10 minuuttia, mutta siihen kuluva aika vaihtelee henkilön iän, fyysisen kunnon ja veden lämpötilan mukaan.<ref name="HS" /> Kylmässä vedessä uhri ei välttämättä huku, vaan kuolema on seurausta kylmyydestä ja [[hypotermia]]sta.<ref name="HS" /> Uhri saattaa huutaa ja huitoa saadakseen apua hukkuessaan.<ref name="HS" /> Paniikkivaiheessa uhri saattaa vielä pystyä toimimaan ja tarttumaan esimerkiksi avuksi heitettyyn pelastusrenkaaseen.<ref name="vittone">{{Verkkoviite | Osoite = http://mariovittone.com/2010/06/hukkuminen/ | Nimeke = "Hukkuminen ei Näytä Hukkumiselta"näytä hukkumiselta| Tekijä = Mario Vittone | Tiedostomuoto Julkaisu= | Selite Julkaisupaikka= | Julkaisu Ajankohta= 3.6.2010 | Ajankohta Julkaisija= | Julkaisupaikka Tiedostomuoto= | Julkaisija Selite= | Viitattu = 17.6.2012 | Kieli = }}</ref> Hukkuminen voi tapahtua myös vaistomaisen [[hukkumisreaktio]]n kautta, joka kestää vain noin 20–60 sekuntia. Tällöin uhri ei pysty liikuttamaan raajojaan eikä huutamaan tai huitomaan apua.<ref name="HS" />

Mitä pidempään uhri on ollut upoksissa, sitä heikompi ennuste on. Alle minuutissa hukkumisesta aloitettu elvytys takaa lähes täyden toipumisen. Toisaalta jo 10 minuutin jälkeen hukkumisesta aloitettu elvytys ei enää anna yhtä hyvää tulosta neurologiselle toipumiselle.<ref name="Duodecim_2011"/> Yli 30 minuutin sydämenpysähdys heikentää lapsilla ennustetta huomattavasti.<ref name="PL_2015"/> On yksittäisiä kertomuksia siitä, miten lapsi on toipunut erinomaisesti 60 minuutin hukkumisajan jälkeen, mutta näissä tapauksissa vesi on ollut jääkylmää. Toisaalta Suomessa on raportoitu, että jäinen vesikään ei välttämättä auta.<ref name="Duodecim_2011"/> Ensihoidon kykyyn reagoida hukkumistapauksiin vaikuttavat Suomen kansallisesti pitkät välimatkat. Hypotermia suojaa aivoja, mutta lapsellakin sydän pysähtyy alle 30 asteen lämpötilassa. Talvellakin ennuste riippuu keskeisesti nopeasta hoidosta ja elvytyksestä.<ref name="PL_2015"/> [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|THL]]:n]] mukaan puolet vedessä tajuntansa menettäneistä lapsista kuolee, ja eloonjääneistä suurimmalle osalle jää elinikäinen vamma [[aivovaurio]]n seurauksena.<ref name="KSML_2010">https://www.ksml.fi/keski-suomi/Taistelua-minuutteja-vastaan/167518</ref>

Hukkumisonnettomuudesta hengissä selvinnyt voi vielä jälkikäteenkin menehtyä onnettomuudessa saamiinsa vammoihin, sillä jo lyhytaikainenkin hapenpuute voi aiheuttaa [[aivot|aivoihin]] palautumattomia vaurioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ollitenovuo.com/75 | Nimeke = "Tietoa aivovammoista." | Tekijä = Olli Tenovuo | Tiedostomuoto Julkaisu= | Selite Julkaisupaikka= | Julkaisu Ajankohta= 28.1.2010 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = www.ollitenovuo.com | Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu = 25.6.2011 | Kieli = }}</ref>