Ero sivun ”Saffaridit” versioiden välillä

'''Saffaridit''' olivat [[persialaiset|persialaistaustainen]] dynastia nykyisen [[Iran]]in ja [[Afganistan]]in alueella vuosien 861 ja 1003 välillä. Hallitsijasuvun perustaja oli [[Ja'qub ibn al-Laith al-Saffar]], joka sai ensin vallan Sistanissa laajentaen valtakuntaansa Afganistaniin ja Iranin ylängölle. Hänen seuraajansa [['Amr ibn al-Laith al-Saffar]]in kaudella saffaridien valtakunta romahti epäonnistuneella sotaretkellä [[Transoksania]]n [[samanidit|samanideja]] vastaan. Saffaridit hallitsivat vielä Sistania samanidien vasalleina vuoteen 1003, jolloin alue liitettinliitettiin [[ghaznavidit|ghaznavidien]] valtakuntaan.

[[Tiedosto:Amr ibn al-Layth.jpg|thumb|vasen|'Amr ibn al-Laith al-Saffarin kaudella lyöty kolikko.]]

Saffaridit saivat alkunsa nykyisen [[Iran]]in ja [[Afganistan]]in rajalla sijainneesta [[Sistan]]in maakunnasta 860-luvun alussa. Dynastian perustajana pidetään [[Ja'qub ibn al-Laith al-Saffar]]ia, jonka nimi ''saffar'' viittaa hänen alkuperäiseen ammattiinsa kupariseppänä. Uransa alkuvaiheessa hän komensi epävirallista asejoukkoa ja lopulta hän nujersi kipailijansakilpailijansa Sisitanissa nousten itse maakunnan tosiasialliseksi hallitsijaksi<ref name="afg" /> vuonna 861<ref name="iranica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iranicaonline.org/articles/saffarids | Nimeke = Saffarids | Tekijä = C. Edmund Bosworth | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Iranica online edition | Viitattu = 21.3.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> halliten [[Zaranj]]n kaupungista käsin.<ref name="afg">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 76-80 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-219-4 }}</ref>

Noustuaan valtaan Ibn al-Laith teki sotaretkjensotaretken [[Zunbil]]-valtakuntaa vastaan, joka oli tarjonnut turvapaikan hänen poliittisille vastustajilleen. Zunbil-hallitsijat olivat pitkään estäneet islamin leviämisen omileomille alueilleen, mutta Ibn al-Laith voitti heidät lähellä nykyistä Kandaharia käydyssakäydyssä taistelussa vuonna 865. Jahdatessaan pakenevia Zunbil-ylimyksiä hän valtasi nykyisen Afganistanin ydinalueet, kuten [[Ghazni]]n, [[Kabul]]in ja [[Bamejan]]in. Afganistanista Ibn al-Laith jatkoi valloitusretkiään kukistaen [[Herat]]in vuonna 870/871 ja edelleen [[Badghis]]in maakunnan pohjoisessa. Valloitusretket kasvattivat saffaridien voimaa huomattavasti ja pian kukistuivat myös kalifaatin itäiset provinssit, kuten [[Khorasan]], [[Kerman]], [[Fars]] ja [[Khuzestan]].<ref name="afg" />

Muodollisesti Ibn al-Laith oli [[Bagdad]]issa hallinneen [[abbasidit|abbasidi]]-[[kalifi]]en alainen, mutta todellisuudessa tämän kanssa toimittiin pakon edessä. Kalifi al-Mu'tazzin oli tunnustettava hänet valtaamiensa alueiden kuvernööriksi . Suhteet kalifiin rikkoutuivat lopulta kokonaan ja Ibn al-Laith uhkasi jopa vallata Bagdadin. Kalifi [[al-Mu'tamid]]in onnistui kuitenkin voittaa saffaridien joukot [[Tigris|Tigriksen]] varrella käydyssä taistelussa vuonna 876. Tappio ei merkinnyt saffaridien hekentymistäheikentymistä, mutta Ibn al-Laith kuoli kolme vuotta myöhemmin.<ref name="afg" />

Ibn al-Laithin seuraaja oli hänen veljensä [['Amr ibn al-Laith al-Saffar]], joka turvautui veljeään enemmän taitavaan diplomatiaan ja suhteet kalifiin parantuivat. Arabilähteet mainitsevat 'Amrin lähettäneen Bagdadiin vuonna 896 [[Hindukuš]]in vuoristoon tehdyiltä sotaretkiltä voitonmerkeiksi otettuja epäjumalankuvia. 'Amr syyllistyi kuitenkin myös suureen virhearvioon. Rafi' ibn al-Harthama-nimineniminen seikkailiaseikkailija oli nostanut kapinan saffarideja vastaan. Kapinan keskus oli Khorasanissa, mutta ibn al-Harthaman joukot voitettiin vuonna 896. Menestyksensä innoittamana 'Amr alkoi vaatia hallintaansa [[Transoksania]]a, jota hallitsivat kalifin alaisuudessa [[samanidit|samanidien]] persialainen dynastia. 'Amr väiottiväitti alueen kuuluneen osaksi Khorasania, johon hänellä oli nyt sen vallattuaan oikeus. Kalifi myöntyi jälleen pakon edessä 'Amrin vaatimukseen ja tämä johti kalifin luvalla joukkonsa samanidiruhtinas Isma'il ibn Ahmadia vastaan. Samanidit ja saffaridit ottivat yhteen lähellä [[Balkh]]ia vuonna 900. Taistelu päättyi saffaridien tappioon ja 'Amrin vangitsemiseen. Teoriassa kalifia vastaan näin kapinoineet samanidit lähettivät vangitun 'Amrin kahleissa Bagdadiin, jossa kalifi riemuitsi mahdollisuudesta päästä eroon saffarideista. 'Amr teloitettiin vuonna 902<ref name="afg" />