Ero sivun ”Regina Jonas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
synnyin- ja kuolinaika myös määritelmään artikkelissa olevien tietojen mukaisesti
p typo
Rivi 15:
 
==Elämäkerta==
Regina Jonas syntyi Berliinissä 3. elokuuta 1902 [[Scheunenviertel]]in köyhässä [[juutalaiset|juutalaisessa]] kaupunginosassa. Jonaksen isä Wolf oli ammatiltaan kauppias ja hän kuoli [[tuberkuloosi]]in vuonna 1913. Jonas kiinnostui jo nuorena [[Raamattu|Raamatusta]], juutalaisten historiasta ja [[heprea]]sta.<ref name="jwa">{{Verkkoviite | Osoite = https://jwa.org/encyclopedia/article/jonas-regina | Nimeke = Regina Jonas | Tekijä = Elisa Klapheck | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Jewish Women's Archive | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.4.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 1924 Jonas aloitti opiiskelutopiskelut berliiniläisessä [[Hochschule für die Wissenschaft des Judentums]] -koulussa. Useimmat muut koulun naisopiskelijoista pyrkivät opettajiksi, mutta Jonaksen tavoitteena oli päästä [[rabbi|rabbiksi]]. Jonaksen opinnäytetyö valmistui kesäkuussa 1930 ja se käsitteli naisten mahdollisuutta toimia rabbina. Opinnäytetyössään Jonas pyrki osoittamaan naisten toiminnalle rabbeina juutalaisen lain mukaisen eli [[halakha]]laisen perustan. Professori Eduard Baneth hyväksyi Jonaksen opinnäytetyön, mutta hän kuoli ennen asiaankuuluvan suullisen kokeen pitämistä. Hänen seuraajansa eivät puolestaan halunneet vihkiä Jonasta rabbiksi ja hän valmistui sen sijaan opettajaksi. Viimein vuonna 1935 ''Liberaler Rabbinerverband'' -järjestön johtaja rabbi Max Dienemann suostui vihkimään Jonaksen. Jonas tunnettiin sittemmin usein nimellä Fräulein Rabbiner Jonas ja vuonna 1937 Berliinin juutalainen yhteisö palkkasi hänet vanhuksien ja sairaiden uskonnollisia menoja varten. Jonas saarnasi myös berliiniläisissä [[synagoga|synagogissa]].<ref name="jwa" /><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 394 | Selite = Volume 11 Ja-Kas | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Thomson Gale | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 0-02-866097-8 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Juutalaisten asema Saksassa heikkeni merkittävästi [[kristalliyö]]n myötä marraskuussa 1938. Jonas jatkoi toimintaansa vanhusten parissa ja hän sai kiitoskirjeitä ulkomaille paenneilta juutalaisilta, jotka olivat joutuneet jättämään vanhempansa Saksaan. Talvella 1940–1941 Jonas toimi rabbina useissa eri kaupungeissa [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsien]] perustaman [[Reichsvereinigung der Juden in Deutschland]] -järjestön kautta, johon kuuluminen oli Saksan juutalaisille natsien aikana pakollista. 6. marraskuuta 1942 Jonas ja hänen äitinsä vietiin [[Theresienstadt]]in keskitysleirille, jossa hän jatkoi rabbina toimimista. 12. lokakuuta 1944 Jonas vietiin äitinsä kanssa edelleen [[Auschwitz]]in tuhoamisleirille, jossa hän sai surmansa mahdollisesti jo saman päivän aikana.<ref name="jwa" />