Ero sivun ”Puheterapia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisännyt sisältöä puheterapeuttiliiton sivuilta, muuttanut lausejärjestystä selkeämmäksi. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: epäilyttävä linkki Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 3:
Puheterapeutin työn kohteena voivat olla vaikeudet puheessa, kielessä, kommunikaatiossa, äänessä, lukemisessa ja kirjoittamisessa, syömisessä ja nielemisessä sekä suun motorisessa toiminnassa. Puheterapeutit kuntouttavat ihmisiä, joilla on diagnosoitu esimerkiksi [[afasia]], [[dysfagia]] (nielemishäiriö), kielellinen erityisvaikeus (ent. [[dysfasia]]), lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia ([[lukivaikeus]]), viivästynyt kielellinen kehitys, [[änkytys]]tä, [[äänihäiriö]]itä tai [[Puhevika|äännevirhe]]itä. Puheterapiaa käytetään myös hoidettaessa ihmisiä joilla on esimerkiksi [[kuulovamma]], [[CP-vamma]], [[kehitysvamma]], [[halkio|suuhalkio]], [[dysartria]], tai [[autismi]].
Puheterapeutit opiskelevat yliopistossa ja valmistuvat filosofian maistereiksi pääaineenaan logopedia. Laillistettuna puheterapeuttina voi työskennellä vasta Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) hyväksynnän jälkeen. Terapiamuodot vaihtelevat potilaan iän, puheen- ja kielenkehityksen tilan, viivästymien ja poikkeavuuksien mukaan.
Esimerkiksi kielellisen erityisvaikeuden varhaisvaiheen kuntoutuksessa on saatu hyviä tuloksia vanhempien systemaattisella ohjaamisella, riippumatta lasten kielellisten vaikeuksien taustasta tai laaja-alaisuudesta<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Megan Y. Roberts, Ann P. Kaiser|Otsikko=The effectiveness of parent-implemented language interventions: a meta-analysis|Julkaisu=American Journal of Speech-Language Pathology|Ajankohta=August 2011|Numero=3|Sivut=180–199|Pmid=21478280|Doi=10.1044/1058-0360(2011/10-0055)|Issn=1558-9110|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21478280}}</ref>.
[[Terapia]]ssa pyritään mm. saamaan kuullun, nähdyn ja liiketunnon hahmotus ja jäsennys kohdilleen, parantamaan muistia ja puhe-elinten toimintaa, vahvistamaan vuorovaikutustaitoja, [[keskittymiskyky]]ä, [[kuulohavainto]]jen vastaanottoa ja [[puhemotoriikka|puhemotoriikan]] oppimista sekä laajentamaan sanavarastoa.
Mikäli henkilö ei kykene kunnolla kommunikoimaan puheen avulla, avuksi tulevat puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät ja apuvälineet, esimerkiksi (tuki)viittomat sekä kuvakommunikaatio<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://papunet.net/tietoa/puhetta-korvaava-kommunikointi-eli-aac|nimeke=Puhetta korvaava kommunikointi eli AAC|julkaisu=Papunet|viitattu=2018-04-24|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Nykyisin turvaudutaan myös paljon teknisiin apuvälineisiin, kuten [[tietokone|tietokoneisiin]]. Puhetta korvaavassa kommunikoinnissa kumppanilla on tärkeä rooli, jotta viestintä onnistuu.
== Katso myös ==
* [[Puheterapeutti]]
* [[Logopedia]]
Rivi 16 ⟶ 21:
* [[Afasia]]
* [[Autismi]]
* Paputuubi: Jokaiselle löytyy keino kommunikoida https://www.youtube.com/watch?v=AK3sx8XUPeg
* [https://www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus/kielellinen_erityisvaikeus/vanhemmille/puheterapia Kielellinen erityisvaikeus, puheterapia: https://www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus/kielellinen_erityisvaikeus/vanhemmille/puheterapia]
== Lähteet ==
* [http://www.saunalahti.fi/kup/kunt/puhetera.htm Kehitysvammahuollon tietopankki]
* [http://www.puheterapeuttiliitto.fi Puheterapeuttiliitto]
| |||