Ero sivun ”Tukholma” versioiden välillä

| motto =

| kuva_taivaanranta = Stockholm.jpg

| kuvateksti = Tukholman [[Tukholman vanhakaupunki|vanhakaupunki]], [[Evert Taube]]-veistos, [[Hötorgsskraporna]], [[Globen]], [[Tukholman kuninkaanlinna|kuninkaanlinna]].

| kuva_lippu =

 

=== Keskiaika ===

 

[[Eerikinkronikka|Eerikinkronikan]] mukaan Tukholman perusti [[Birger-jaarli]], joka halusi lopettaa [[Karjalaiset|karjalaisten]] sotaretkillään aiheuttaman vahingon [[Mälaren]]in alueelle ja [[Sigtunan tuho|Sigtunan tuhon]] kaltaiset tapahtumat<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke=Eerikinkronikka|Vuosi=2013|Sivu=71|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna [[1252]] ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas [[Valdemar Birgerinpoika]] solmi [[Hansaliitto|Hansan]] kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla [[fransiskaanit]] perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Stockholmtown - Stockholms officiella besöksguide|Nimeke=1200-talet|Ajankohta=2006|Osoite=http://www.stockholmtown.com/templates/page____3813.aspx |Julkaisija=|Luettu=14.8.2006}}</ref>

1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin ''malmeiksi'': Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10&nbsp;000 asukkaasta 60&nbsp;000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli. Kaupan ja kukoistuksen tuoma vauraus näkyy yhä Tukholman katukuvassa useissa loisteliaissa kaupunkitaloissa ja palatseissa, joita tuolloin pystytettiin eri puolille kaupunkia.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=CyberCity|Nimeke= Stockholms historia| Ajankohta=2006|Osoite=http://www.historia.su.se/urbanhistory/cybcity/stad/stockholm/historia.htm |Julkaisija=Stads- och kommunhistoriska institutet |Luettu=14.8.2006| Kieli= {{sv}}}}</ref>

 

 

Vuonna [[1697]] Tukholman vanha linna, [[Tre Kronor (linna)|Tre Kronor]], paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui [[Nicodemus Tessin nuorempi|Nicodemus Tessin nuoremman]] suunnittelema [[Tukholman kuninkaanlinna|kuninkaanlinna]] vuonna [[1754]].<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke= Slottsbrand|Osoite=http://www.bgf.nu/historia/8/1697.html#3 |Julkaisija=bgf.nu|Luettu=23.8.2012 |Kieli ={{sv}}}}</ref>

 

=== Suomalaiset Tukholmassa ===

 

[[suomalaiset|Suomalaisia]] on asunut Tukholmassa [[keskiaika|keskiajalta]] lähtien. [[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna [[1533]] pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus.<ref name="SK722894"/> Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, [[Mikael Agricola]]n ''[[Abckiria]]'', ''[[Rucouskiria]]'' ja ''[[Se Wsi Testamenti]]'' painettiin Tukholmassa.<ref name="SK722896"/>

=== Tukholman kaupunginosat ja kaupunginosa-alueet ===

{{Pääartikkeli|[[Luettelo Tukholman kaupunginosista]]}}

Tukholma on jaettu kaupunginosiin (''stadsdel'') vuodesta [[1904]] lähtien. Vuonna 2006 kaupungissa oli 117 kaupunginosaa, joista 21 sijaitsee kantakaupungissa, 44 Länsi-Tukholmassa ja 52 Etelä-Tukholmassa. Kaupunginosat vaihtelevat pinta-alaltaan 758 hehtaarin suuruisesta [[Hässelby Villastad|Hässelby villastad]]ista kuuden hehtaarin kokoiseen [[Riddarholmen]]iin.

 

 

== Talous ==

Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Tukholma on historiallisesti ollut tärkeä merenkäynti- ja teollisuuskaupunki, mutta nykyään pankki- ja taloussektorit ovat kaupungin tärkeimpiä aloja. Yhdessä ne työllistävät noin 45&nbsp;000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu [[informaatioteknologia]]an. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata [[Piilaakso]]on. Myös [[biotekniikka]] on yksi eniten kasvavista alueista.

 

== Liikenne ==

{{pääartikkeli|[[Tukholman julkinen liikenne]]}}

Tukholman julkinen liikenne koostuu [[bussi|busseista]] ja erityyppisistä [[juna|junista]], mukaan lukien maanalainen. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa [[Storstockholms Lokaltrafik]] (SL). Päivittäin lähes 650&nbsp;000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa.

 

=== Raideliikenne ===

==== Metro ====

[[Kuva:Stockholm metro map.png|right|thumb|Tunnelbanan asemakartta.|330x330px]]

Vuonna 1950 käyttöön otettu [[Tunnelbanan|metro]] eli ''tunnelbanan'' koostuu kolmesta linjasta ja sadasta asemasta. Asemista 47 sijaitsee maan alla ja loput 53 maan päällä. Metron pääasema [[T-Centralen]]in kautta kulkee päivittäin 219&nbsp;000 ihmistä.{{lähde}} T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa, [[Sergelin tori]]n ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys [[Tukholman keskusrautatieasema]]lle ja [[Cityterminalen|Tukholman linja-autoterminaaliin]].

 

=== Kirjallisuus ===

Merkittäviä tukholmalaisia ja Tukholmaa kuvanneita kirjailijoita ovat [[August Strindberg]] (1849–1912) ja [[Hjalmar Söderberg]] (1869–1941). Nykyajan kirjailijoista voinee mainita [[Jens Lapidus]] sekä [[Stieg Larsson]]in maailmallakin mainetta saaneet dekkarit sijoittuvat suurelta osin Tukholmaan. Runoilija ja lauluntekijä [[Carl Michael Bellman]] (1740–1795) tunnetaan persoonallisista Tukholma-kuvauksistaan jotka tuovat esille kaupungin alaluokan elämän 1700-luvulla.<ref>[http://www.stockholmtown.com/templates/page____5229.aspx Kirjailijoiden Tukholma]</ref> Myös lastenkirjoistaan tunnettu [[Astrid Lindgren]] asui suurimman osan elämästään Tukholmassa, ja osa hänen kirjojensa tapahtumista sijoittuvat Tukholmaan.<ref>[http://www.stockholmtown.com/templates/page____5231.aspx Astrid Lindgrens underbara värld] {{sv}}</ref>

 

 

=== Nähtävyydet ===

Tukholman museoista suosituimpia ovat ulkoilmamuseo [[Skansen]] (1&nbsp;294&nbsp;000 kävijää vuonna 2004), historiallista [[Vasa (laiva)|Vasa-laivaa]] esittelevä [[Vasa-museo]] (860&nbsp;000 kävijää) ja nykytaiteen museo [[Moderna museet]] (681&nbsp;000 kävijää).<ref name="stholmse">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99966.pdf | Nimeke = Topplistan besöksmål Julkaisija =Stockholms Stad | Viitattu = | Kieli ={{sv}} }} ([http://web.archive.org/web/20130524174341/http://www.tillvaxtverket.se/download/18.62efe22412f41132d41800013636/Bes%C3%B6ksm%C3%A5l+2010+30+topp+ver1.pdf Listan år 2010 (uudempi lista)])</ref> Muita museoita ovat muun muassa [[Biologinen museo (Tukholma)|Biologinen museo]], [[Merihistoriallinen museo]], [[Nobel-museo]], [[Nordiska museet]], [[Tukholman armeijamuseo]], [[Fotografiska]] ja [[Tukholman kaupunginmuseo]]. Myös [[Ruotsin kansallismuseo]], [[Ruotsin arkkitehtuurimuseo]] ja [[Ruotsin luonnonhistoriallinen museo]] sijaitsevat Tukholmassa. Kaupungin taidegallerioista huomattavimpia on [[Liljevalchin taidehalli]].

 

 

=== Arkkitehtuuri ===

{{Pääartikkeli|[[Tukholman arkkitehtuuri]]}}

 

 

=== Urheilu ===

Kaupungin suosituin urheilulaji on [[jalkapallo]]. Suurimpia jalkapalloseuroja ovat [[Djurgårdens IF FF|Djurgårdens IF]], [[Hammarby IF Fotboll|Hammarby IF]] ja solnalainen [[AIK Fotboll|AIK]]. [[Djurgårdens IF]] on eri lajiessa kaiken kaikkiaan koko maan menestynein seura ja nyrkkeily on sen menestyslaji Ruotsin mestaruuksilla mitattuna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svd.se/sport/dif-glanser-i-slaget-om-titlarna_134151.svd | Nimeke = Dif glänser i slaget om titlarna| Tekijä = Janne Bengtson| Julkaisu =Svenska dagbladet |Viitattu = 15.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>.

 

 

== Politiikka ==

 

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäiville]], [[maakäräjäkunta|maakäräjäkuntien]] valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Tukholman kunnanvaltuustossa on 101 paikkaa, joten enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaaleissa Tukholman kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.val.se/val/val2010/statistik/mandatfordelning_per_valkrets_K.xls | Nimeke=Mandatfördelning per valkrets - Kommun Tiedostomuoto =XLS | Julkaisija =Valmyndigheten | Viitattu =30.9.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>

 

==Piirit==

 

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin [[Ruotsin piirit|piireihin]]:

 

==Seurakunnat==

 

Vuoden 2012 aluejaon mukaan Tukholmassa on seuraavat [[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkon]] seurakunnat:<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/BE/BE0101/2011A01B/be0101tab5forsaml11.xls | Nimeke =Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 Tiedostomuoto =XLS | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =4.10.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>