Ero sivun ”Geneettinen koodi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ylimääräinen piste poistettu
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Proteines.png|thumb|right|300px|[[Proteiinisynteesi]] tapahtuu geneettisen koodin mukaan.]]
 
'''Geneettinen koodi''' ilmoittaa, mitkä kolmen [[Emäspari|emäsparinemäspari]]n jonot eli ''kodonit'' [[DNA]]- tai [[RNA]]-molekyylissä vastaavat [[proteiinisynteesi]]ssä mitäkin [[Aminohapotaminohapot|aminohappoa]]. Solun [[geeni]]t ovat [[nukleotidi|nukleotideista]] koostuvia DNA-säikeitä. Kun proteiinia valmistetaan, geenin DNA kopioidaan [[Lähetti-RNA|lähetti-RNA]]:ksi]], jonka mukaan proteiini tuotetaan. Emäksiä on neljää erilaista. DNA:ssa ne ovat [[adeniini]] (A), [[tymiini]] (T), [[sytosiini]] (C) tai [[guaniini]] (G). [[Lähetti-RNA]]:ssa on tymiinin paikalla [[urasiili]] (U).
 
DNA:ssa tai RNA:ssa oleva kodoni eli kolmen emäksen jono vastaa aina yhtä aminohappoa tai ohjausmerkkiä. Esimerkiksi [[metioniini]]a vastaa RNA:ssa kodoni adeniini-urasiili-guaniini, joka merkitään lyhyemmin AUG. Näin ollen kodonissa voi olla kolme eri emästä, mutta neljää eri tyyppiä. Kolmesta neljäntyyppisestä emäksestä voidaan muodostaa 4<sup>3</sup> eli 64 erilaista kolmen emäksen jonoa. Koska aminohappoja on vain 20, montaa aminohappoa vastaa useita eri emäsyhdistelmiä eli kodonia. Lisäksi kodoneista kolme on lopetuskodoneita, jotka eivät vastaa mitään aminohappoa.
Rivi 9:
[[Kuva:Base pair GC.svg|thumb|right|220px|Guaniini G sopii sytosiiniin C. Näin ollen esimerkiksi CCC on kodonin GGG antikodoni.]]
 
[[Nukleotidi]]ksi sanotaan emästä, jossa on mukana runko-osat eli fosforihappo ja sokeriosa, joka on DNA:ssa [[deoksiriboosi]] ja RNA:ssa [[riboosi]]. Emäksistä adeniini sekä guaniini ovat suuria [[puriini|puriineja]] ja tymiini, urasiili sekä sytosiini pieniä [[pyrimidiini|pyrimidiinejä]]. Nukleotidipareissa aina puriini ja pyrimidiini sitoutuvat toisiinsa tietyllä määrällä [[vetysidos|vetysidoksia]]. Guaniini ja sytosiini sitoutuvat toisiinsa kolmella vetysidoksella, kun taas adeniini ja tymiini tai adeniini ja urasiili sitoutuvat toisiinsa kahdella vetysidoksella. DNA:n ja RNA:n emäsparit sopivat toisiinsa kuin palapelin palat.
 
Kun DNA:sta muodostetaan RNA:a, tulee RNA:han DNA:n vastinjuosteessa eli mallijuosteessa olevaa emästä vastaava emäs. DNA:n toisessa juosteessa eli koodaavassa juosteessa tulee näin olemaan samanlainen emäsjärjestys kuin syntetisoitavassa RNA:ssa sillä erotuksella, että RNA-juosteessa on niillä kohdin urasiili, missä DNA:n koodavassa juosteessa on tymiini. Kun lähetti-RNA:sta muodostetaan polypeptidiketjua[[polypeptidi]]ketjua, on aminohappoja kuljettavissa siirtäjä-RNA-molekyyleissä tunnistuskohta, jossa on kyseisen [[siirtäjä-RNA]]:n kuljettaman aminohapon kodonin peilikuva eli antikodoni. Kukin emäs muuntuu toiseksi alla olevan taulukon mukaan eri DNA- ja RNA-molekyyleissä.
{| class="wikitable"
! colspan="4" |DNA:n ja RNA:n emästen vastaavuudet